Kryptovaluutat ja Web 3.0

Alusta alkaen webin idea oli malli maailmanlaajuisesta verkosta, joka olisi interaktiivinen ja kaikille avoin digitaalinen maailma, jossa käyttäjät pääsevät käsiksi avoimesti saatavilla olevaan tietoon ja kommunikoivat keskenään globaalisti. Kuinka kryptovaluutat liittyvät kaikkeen tähän?

Tim Berners-Lee keksi webin vuonna 1989. Aluksi nimitys globaalille verkolle oli ”Mesh”, mutta tutumpi nimi World Wide Web eli WWW tuli käyttöön, kun Tim koodasi maailman ensimmäistä web-selainta. Alusta alkaen webin idea oli malli maailmanlaajuisesta verkosta, joka olisi interaktiivinen ja kaikille avoin digitaalinen maailma, jossa käyttäjät pääsevät käsiksi avoimesti saatavilla olevaan tietoon ja kommunikoivat keskenään globaalisti.

Internet on webiä vanhempi keksintö. World Wide Web rakentuu HTTP- ja HTTPS-protokollien pohjalta toimivien verkkosivustojen varaan, kun taas internet laajemmin sisältää tämän lisäksi joukon erilaisia sähköposti-, tiedonsiirto- ja tiedonhallintaprotokollia. Toisin kuin web, internet ei syntynyt kaikille avoimena ja vapaana järjestelmänä, vaan alunperin sotilaallisiin tarpeisiin ja valtiolliseen tiedustelutoimintaan tarkoitettuna ekslusiivisena tietoverkkona.

Internet ja web avautuivat ennen pitkää kaikille käyttäjille avoimeen käyttöön. Mutta internetin kaupallistaminen ja sen yhteys taloudelliseen toimintaan jäi monella tapaa puolitiehen. Sisältö oli maksutonta ja vain verkko-operaattorit saattoivat periä liittymämaksua netin käytöstä. Monet teknologiajätit kuten Google, DoubleClick, Amazon tai Yahoo! kehittivät 1990- ja 2000-luvuilla omia kaupallisia teknologioitaan ja palveluitaan. Hyvin nopeasti webin kaupallistaminen toteutuikin digitaalisen mainonnan ja mainontateknologioiden (adtech) muodossa.

Web laajassa käytössä on vasta noin 25 vuotta vanha järjestelmä ja monelta osin vielä alkeellista ja kehitysvaiheessa olevaa teknologiaa.

Jatka lukemista ”Kryptovaluutat ja Web 3.0”

Yhteiskunnan tuet

Minun mielestäni on aika rikkoa stigma.”Tukien varassa elämisessä” ei ole mitään väärää. Se voi olla joskus jopa tavoite.

Voi olla tavoite päästä yhteiskunnan tuen piiriin, jotta voi olla pois töistä ja esimerkiksi tukea sairasta tai vaikeavammaista perheenjäsentä. Kuntoutustuki, eläketuki, kotihoidontuki, vammaistuki, opintotuki jne. Muotoja on monia. Moni tarvitsee tukia pysyvästi. Tukea tarvitaan myös elämän muutoskohdissa ja kriisitilanteissa.

Koronavuosi opetti suomalaisille työtätekeville ja yrittäjille ansiosidonnaisen työttömyystuen arvon. Kaikilla on omat syynsä. Lähtökohtana pitää olla, että tukien nauttimisessa ei ole lähtökohtaisesti mitään vikaa. Siitä tulisi voida kertoa sukulaisille ja ystäville avoimesti. Vain siitä lähtöasetelmasta voidaan aloittaa asian purkaminen.

Vaikka jotain haluaisi unohtaa, internet kyllä muistaa – ja hyvä niin

Mitä vaalipäivän iltana juttua tehdessä sitten sattuikaan, sitä en muista. Minulla ei ole jälkeenpäin tapana oikaista minusta kirjoitettuja juttuja. Kommentti jääköön näkyville. Se paljastaa jotain olennaista.

Huomasin erään kiinnostavan yksityiskohdan omasta ”henkilöbrändistäni” (ironiset lainausmerkit), kun tarkistin oman sivustoni sijoittumista Googlessa. Kuten tiedetään, olen ollut todella monessa mukana ja netistä löytyy monenlaista tietoa liittyen työhöni, koulutukseeni ja julkisiin harrastuksiini.

Jatka lukemista ”Vaikka jotain haluaisi unohtaa, internet kyllä muistaa – ja hyvä niin”

Kuinka oikeistopopulismi uhkaa konservatiivisia arvoja

Ikävä kyllä vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.

Heti alkuun tärkeä käsite-erottelu:

Populismi = kansaan vetoava politiikan laji, joka “kansaa kiihottaen” puhuu poliittista eliittiä vastaan ja lupaa muutosta poliittisen järjestelmän nykytilalle.

Oikeistopopulismi = populismia, joka perustuu korostetusti viholliskuviin, yhteiskunnallisiin uhkakuviin ja poliittisen vastustajan pahuuden korostamiseen.

Jatka lukemista ”Kuinka oikeistopopulismi uhkaa konservatiivisia arvoja”

Toukokuun kolumni: ”Politiikan superkevät”

Kristillisdemokratia on Euroopan johtava aate.

Uraohjaajat ja ammatinvalintapsykologit sanovat joskus, että jos oma työ tuntuu merkityksettömältä ja mielenkiinnottomalta, ja jos toistuvasti toivoisit, että asiat olisivat työssäsi aivan toisin, olet todennäköisesti väärässä ammatissa. Itse omalta kohdaltani voin sanoa, että tämän päivän politiikassa ainakaan mielenkiinnottomuuden ongelmaa ei ole.

Jatka lukemista ”Toukokuun kolumni: ”Politiikan superkevät””

Miksi Brexit on katastrofi

Oman valtion itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys ovat arvokkaimpia asioita, joita kansa voi itsellensä voittaa. Monet kansallismieliset eri maissa ovat uhkailleet EU:sta eroamisesta, mutta missä määrin unionin jäsenyydessä on edes kyse valtion itsenäisyydestä? Britannia äänesti kesällä 2016 pidetyssä kansanäänestyksessä, että maa eroaa Euroopan unionista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, ettei EU-ero ole briteillä yhtään sen lähempänä kuin äänestyshetkellä.

Populistit ovat uskotelleet ihmisille, että eroaminen Euroopan unionista tai eurosta olisi helppo ja yksinkertainen asia. Räikeimmillään sitä on verrattu jopa kansallisvaltion itsenäiseksi julistautumiseen. Tosiasia on, että EU itse ei ole erityisesti kieltänyt tai estänyt jäsenvaltioita eroamasta. Kuitenkaan EU-eroon ei ole olemassa minkäänlaista ennalta määrättyä mallia. Nyt britit tuntevat nahoissaan nopean erotoiveensa seuraukset.

Britannia ajautui eroilmoituksensa myötä monivuotiseen prosessiin, jossa työläästi puretaan jo tehtyjä sopimuksia ja sovitaan eri maiden väliset kahdenkeskiset säännöt uusiksi. Paluuta aikaan tai tilanteeseen ennen unionin jäsenyyttä ei kuitenkaan ole. Kaikki nykyiset kansainväliset suhteet ovat muodostuneet EU-jäsenyyden aikana.

On ainakin kolme ratkaisematonta asiaa, jotka uhkaavat tehdä Brexitistä katastrofin sekä briteille itselleen että kansainväliselle yhteisölle:

Jatka lukemista ”Miksi Brexit on katastrofi”