Armenialaisten kansanmurhana tunnettu tapahtumaketju on vaikutuksiltaan yksi modernin historian merkitt\u00e4vimpi\u00e4 sodanaikaisia tapahtumia, mutta vain v\u00e4h\u00e4n tunnettu ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa eritt\u00e4in kiistelty kysymys. Tapahtumat sijoittuvat ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaiseen Osmanivaltakuntaan eli nykyiseen Turkkiin vuosille 1915\u20131923, tosin tapahtuma-ajat ja varsinkin niiden laajuus vaihtelevat eri tulkintojen mukaan. Olen itse tutkinut armenialaisten kansanmurhaa ja sen historiallista keskustelua vuosien ajan. Kansainv\u00e4listen suhteiden alalle sijoittuvan graduty\u00f6ni tein vuonna 2016 armenialaisten kansanmurhan tunnustamisen suomalaisesta keskustelusta.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n
Vuonna 2015 vietettiin\nkansanmurhan satavuotisp\u00e4iv\u00e4\u00e4. P\u00e4iv\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4 24.4.1915 viittaa tapahtumiin, jotka\npanivat liikkeelle armenialaista kansaa vastaan kohdistetun joukkotuhokampanjan.\nKristityt armenialaiset olivat v\u00e4hemmist\u00f6 Osmanivaltakunnan aikaisessa Turkissa\nja he sotivat ensimm\u00e4isen maailmansodan aikana turkkilaisten riveiss\u00e4.\nVuosikymmeni\u00e4 jatkunut molemminpuolinen vihapito kuitenkin laukesi, kun\nTurkissa tapahtui suuri vallankaappaus ja turkkilaiset nationalistit aloittivat\nkampanjan kristittyj\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6j\u00e4, kuten armenialaisia, kreikkalaisia ja\nassyrialaisia, vastaan. Pakkosiirtojen seurauksena arviolta jopa yli miljoona\nTurkin Anatolian alueella asunutta armenialaista oli kadonnut Syyrian\naavikoille.<\/p>\n\n\n\n
Armenialaiskansan j\u00e4\u00e4nn\u00f6s\nlevitt\u00e4ytyi ymp\u00e4ri maailman. Syntyi armenialainen diaspora<\/em>, vaikkakin syd\u00e4nmaalle j\u00e4i pienen valtion kokoinen kansa.\nJoidenkin historiallisten dokumenttien perusteella alueelle j\u00e4i alle\n300 000 armenialaista, ja nyky\u00e4\u00e4n vain noin kolmannes maailman\narmenialaisista asuu Armenian tasavallan alueella. Historioitsijat ymp\u00e4ri\nmaailman katsovat kansanmurhan tapahtuneen. Armenialaisten joukkotuho oli my\u00f6s esimerkkin\u00e4,\nkun juutalainen lakimies Rafael Lemkin my\u00f6hemmin 1940-luvulla kehitti kansanmurha<\/em>-k\u00e4sitteen kuvaamaan\njuutalaisten holokaustia.<\/p>\n\n\n\n Turkki on kielt\u00e4nyt\nkansanmurhan l\u00e4pi 1900-luvun, ja edelleen se on turkkilaisille suuri\nkansalliseen itsetuntoon vaikuttava kysymys. Turkkilaisen version mukaan\nkyseess\u00e4 oli sis\u00e4llissota maailmansodan aikana, kuolleiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on liioiteltu\nja ett\u00e4 uhreina oli yht\u00e4 lailla my\u00f6s turkkilaisia muslimeja. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n Suomi ei\nole l\u00e4htenyt mukaan armenialaisten kansanmurhan tunnustavien valtioiden\njoukkoon, vaikka moni eurooppalainen valtio ja jopa Euroopan unioni ovat virallisesti\ntunnustaneet tapahtumien kansanmurhaluonteen.<\/p>\n\n\n\n Satavuotisp\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen\nn\u00e4htiin uusi tunnustamisten aalto. Vuosina 2015\u20132017 Saksa, T\u0161ekki, Bulgaria,\nIt\u00e4valta, Luxemburg, Tanska sek\u00e4 useampi Etel\u00e4-Amerikan valtio liittyiv\u00e4t\ntunnustavien valtioiden joukkoon tai uudistivat aiemman kantansa joko\nparlamentissa \u00e4\u00e4nestetyn p\u00e4\u00e4t\u00f6slauselman tai muun valtiollisen julistuksen\nmy\u00f6t\u00e4. Viime vuonna my\u00f6s Israelin parlamentti knesset otti asialistalleen\narmenialaisen kansanmurhan tunnustamisen, mutta esitys vedettiin yll\u00e4tt\u00e4en\npois. Kuitenkin my\u00f6s ei-tunnustavissa valtioissa, kuten Suomi, muistovuosi sai\nmerkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 median\u00e4kyvyytt\u00e4 eik\u00e4 t\u00e4st\u00e4 kansainv\u00e4lisest\u00e4 muistotapahtumasta\npyritty mill\u00e4\u00e4n lailla vaikenemaan. Armenialaisten joukkotuhosta puhuttiin my\u00f6s\nsuomalaisessa mediassa avoimesti kansanmurhana.<\/p>\n\n\n\n Valtiot, kansainv\u00e4liset\nj\u00e4rjest\u00f6t ja muut poliittiset toimijat ovat aina kirjoittaneet historiaa ja\nolleet tietyss\u00e4 mieless\u00e4 sek\u00e4 oman historiansa ett\u00e4 kansojen historian\nvartijoita. On useita valtioita, joissa virallisesti tunnustettujen\nkansanmurhien julkinen kielt\u00e4minen on rangaistava rikos. Armenialaisten\nkohdalla asia on kuitenkin ollut vaikeaselkoisempi. Esimerkiksi Euroopan\nIhmisoikeustuomioistuin antoi syksyll\u00e4 2015 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen, jonka mukaan armenialaisten\nkansanmurhan kielt\u00e4minen on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 eik\u00e4 sit\u00e4 voi verrata holokaustin\nkielt\u00e4miseen eik\u00e4 juutalaisten kokemiin kauheuksiin toisen maailmansodan aikana\n(tapaus Perin\u00e7ek v. Sveitsi).<\/p>\n\n\n\n Tullaanko armenialaisten kansanmurha viel\u00e4 k\u00e4sittelem\u00e4\u00e4n my\u00f6s Suomessa valtiollisella tasolla? Perussuomalaisten kansanedustaja Kimmo Kivel\u00e4 kysyi kirjallisessa kysymyksess\u00e4\u00e4n helmikuussa 2012, aikooko Suomen hallitus tunnustaa armenialaisten vuonna 1915 kokemat joukkoteloitukset kansanmurhaksi. Ulkoasianministeri Erkki Tuomioja vastasi, ettei ole poliittisten toimijoiden ja lains\u00e4\u00e4t\u00e4jien asia \u201dottaa kollektiivista kantaa siihen, mik\u00e4 on n\u00e4iden ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaisten tapahtumien historiallinen totuus\u201d. Aiemmin vuonna 2005 presidentti Tarja Haloselta tivattiin tunnustusta Armenian kansanmurhalle valtiovierailullaan Armenian p\u00e4\u00e4kaupungissa Jerevanissa. Halosen mukaan Suomella ei ole tapana tunnustaa historian tapahtumia. Historian vangiksi ei pid\u00e4 j\u00e4\u00e4d\u00e4. Kuitenkin presidentti laski valkoisista ruusuista sidotun seppeleen armenialaiselle muistomerkille.<\/p>\n\n\n\n Olen kansainv\u00e4listen suhteiden jatko-opiskelija (politiikkatieteet). Suunnittelen kansainv\u00e4list\u00e4 v\u00e4it\u00f6stutkimusta armenialaisten kansanmurhan tunnustamisesta, mutta ty\u00f6 odottaa rahoitusta.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Armenialaisten kansanmurhana tunnettu tapahtumaketju on vaikutuksiltaan yksi modernin historian merkitt\u00e4vimpi\u00e4 sodanaikaisia tapahtumia, mutta vain v\u00e4h\u00e4n tunnettu ja kansainv\u00e4lisess\u00e4 politiikassa eritt\u00e4in kiistelty kysymys. Tapahtumat sijoittuvat ensimm\u00e4isen maailmansodan aikaiseen Osmanivaltakuntaan eli nykyiseen Turkkiin vuosille 1915\u20131923, tosin tapahtuma-ajat ja varsinkin niiden laajuus vaihtelevat eri tulkintojen mukaan. Olen itse tutkinut armenialaisten kansanmurhaa ja sen historiallista keskustelua vuosien ajan. Kansainv\u00e4listen … Jatka lukemista ”Kansanmurhan tunnustamisen vaikeus \u2013 104 vuotta my\u00f6hemmin”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":972,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-1101","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1101"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1101"}],"version-history":[{"count":6,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1101\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1617,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1101\/revisions\/1617"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/972"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1101"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1101"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1101"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}