{"id":1695,"date":"2021-05-02T18:06:09","date_gmt":"2021-05-02T16:06:09","guid":{"rendered":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/?p=1695"},"modified":"2021-10-16T13:44:44","modified_gmt":"2021-10-16T11:44:44","slug":"kryptovaluutat-ja-web-3-0","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/kryptovaluutat-ja-web-3-0\/","title":{"rendered":"Kryptovaluutat ja Web 3.0"},"content":{"rendered":"\n

Tim Berners-Lee keksi webin vuonna 1989. Aluksi nimitys globaalille verkolle oli \u201dMesh\u201d, mutta tutumpi nimi World Wide Web eli WWW tuli k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n, kun Tim koodasi maailman ensimm\u00e4ist\u00e4 web-selainta. Alusta alkaen webin idea oli malli maailmanlaajuisesta verkosta, joka olisi interaktiivinen ja kaikille avoin digitaalinen maailma, jossa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4siksi avoimesti saatavilla olevaan tietoon ja kommunikoivat kesken\u00e4\u00e4n globaalisti.<\/p>\n\n\n\n

Internet on webi\u00e4 vanhempi keksint\u00f6. World Wide Web rakentuu HTTP- ja HTTPS-protokollien pohjalta toimivien verkkosivustojen varaan, kun taas internet laajemmin sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi joukon erilaisia s\u00e4hk\u00f6posti-, tiedonsiirto- ja tiedonhallintaprotokollia. Toisin kuin web, internet ei syntynyt kaikille avoimena ja vapaana j\u00e4rjestelm\u00e4n\u00e4, vaan alunperin sotilaallisiin tarpeisiin ja valtiolliseen tiedustelutoimintaan tarkoitettuna ekslusiivisena tietoverkkona.<\/p>\n\n\n\n

Internet ja web avautuivat ennen pitk\u00e4\u00e4 kaikille k\u00e4ytt\u00e4jille avoimeen k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Mutta internetin kaupallistaminen ja sen yhteys taloudelliseen toimintaan j\u00e4i monella tapaa puolitiehen. Sis\u00e4lt\u00f6 oli maksutonta ja vain verkko-operaattorit saattoivat peri\u00e4 liittym\u00e4maksua netin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Monet teknologiaj\u00e4tit kuten Google, DoubleClick, Amazon tai Yahoo! kehittiv\u00e4t 1990- ja 2000-luvuilla omia kaupallisia teknologioitaan ja palveluitaan. Hyvin nopeasti webin kaupallistaminen toteutuikin digitaalisen mainonnan ja mainontateknologioiden (adtech) muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Web laajassa k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 on vasta noin 25 vuotta vanha j\u00e4rjestelm\u00e4 ja monelta osin viel\u00e4 alkeellista ja kehitysvaiheessa olevaa teknologiaa.<\/p>\n\n\n\n\n\n\n\n

Web 1.0 \u2013 keskitetty ja staattinen<\/h2>\n\n\n\n

World Wide Webin ensimm\u00e4isess\u00e4 vaiheessa k\u00e4ytt\u00e4jien ruuduille avautui etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 vain \u201dstaattisia\u201d hypertekstisivuja eli HTML-sivuja, jotka sivuston omistaja oli julkaissut muille luettavaksi. Sivustoilla saattoi olla erillinen osio \u201dvieraskirjalle\u201d tai \u201dkeskustelufoorumille\u201d, mutta p\u00e4\u00e4llisin puolin webin selaaminen muistutti enemm\u00e4n kirjastossa k\u00e4ynti\u00e4 tai painettujen sanomalehtien lukemista kuin kaikille yhteist\u00e4, interaktiivista verkostoa. Jos webin k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 halusi julkaista itse sis\u00e4lt\u00f6\u00e4, tuli h\u00e4nen yleens\u00e4 perustaa oma, henkil\u00f6kohtainen nettisivu. Se oli vain harvojen harrastus.<\/p>\n\n\n\n

Sis\u00e4ll\u00f6ntuottajia oli v\u00e4h\u00e4n, ja webin k\u00e4ytt\u00e4jien rooli oli olla etup\u00e4\u00e4ss\u00e4 vain tiedon kuluttajia. Uutismedioiden kommenttiosiot olivat suppeita tai niit\u00e4 ei ollut ollenkaan. Sosiaalisesta mediasta ei ollut kukaan kuullut eik\u00e4 sit\u00e4 osattu kaivata. Tuolloin oli my\u00f6s ironisia sanontoja, kuten \u201djos se on kirjoitettu nettiin, se on varmastikin totta\u201d. Verkosta haettiin asioita, jotka joku webmaster oli ne sinne julkaissut.<\/p>\n\n\n\n

Webin alkuvaiheissa globaali verkko kehittyi nopeasti melko keskitetyksi ja erilaisten kilpailevien, kaupallisten protokollien tilkkut\u00e4kiksi.<\/strong> Suuryritykset kuten Microsoft haaveilivat jossain kohtaa jopa oman kilpailevan internetin kehitt\u00e4misest\u00e4. L\u00e4pi 2000-luvun selaimet kuten Internet Explorer ja Netscape kilpailivat webin herruudesta ja pyrkiv\u00e4t kaikin tavoin hiekottamaan kilpailijoidensa etenemist\u00e4, usein kuluttajien k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4kokemuksen hinnalla. Ei-demokraattiset valtiot taas rajoittivat kansalaisten p\u00e4\u00e4sy\u00e4 avoimeen internetiin vahvoilla palomuureilla ja tekev\u00e4t sit\u00e4 yh\u00e4 edelleen.<\/p>\n\n\n\n

Web 2.0 \u2013 valta k\u00e4ytt\u00e4jille<\/h2>\n\n\n\n

Web 2.0 oli WWW:n vaihe, joka l\u00f6i itsens\u00e4 l\u00e4pi 2000- ja 2010-luvuilla. Staattisista verkkosivustoista siirryttiin ensin blogeihin ja k\u00e4ytt\u00e4jien tuottamiin sis\u00e4lt\u00f6ihin. Lopulta webin toinen sukupolvi p\u00e4\u00e4si todella voimiinsa sosiaalisen median my\u00f6t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Sosiaalinen median ja blogivirtojen lis\u00e4ksi Web 2.0 tarkoitti my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 muutosta siin\u00e4, kuinka webin ty\u00f6kalut ja sovellukset rakentuivat. Sovellukset rakennettiin ik\u00e4\u00e4n kuin suoraan internetin p\u00e4\u00e4lle. Riitti, ett\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 asensi tietokoneelleen www-selaimen, jonka j\u00e4lkeen webin lukuisat ohjelmistot, ty\u00f6kalut ja palvelut olivat saatavilla ilman muiden ohjelmien asentamista. Esimerkiksi verkkokauppa tai somepalvelu on monimutkainen ohjelmisto, mutta se toimii suoraan selainikkunassa ilman ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 asennuksia.<\/p>\n\n\n\n

Monien ihmisten mielikuvissa World Wide Webin nykyinen olomuoto on l\u00e4hes yht\u00e4 kuin \u201dsosiaalinen media\u201d, \u201dpersonoidut verkkosivustot\u201d tai tietyiss\u00e4 teknisemmissa yhteyksiss\u00e4 esimerkiksi \u201dalustatalous\u201d. T\u00e4m\u00e4 mielikuva on aivan oikea. Web 2.0 vei \u00e4lyn ja aktiivisuuden pois verkkosivujen omistajalta ja palvelimen haltijalta, ja toi ne suoraan k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4lle.<\/p>\n\n\n\n

Nyt k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 itse oli sis\u00e4ll\u00f6n, merkityksen ja digitaalisen kulttuurin luoja.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

My\u00f6s mobiilivallankumous on ollut muutos, joka on sopinut Web 2.0:n perusideaan. Mobiililaitteet ja mobiilisovellukset eiv\u00e4t ole kuitenkaan aiheuttaneet samanlaista disruptiivista muutosta WWW:n perusideaan kuten \u201dsiirtyminen 1.0:sta 2.0:aan\u201d. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n teko\u00e4ly, koneoppiminen tai sellaiset uudet innovaatiot kuten lis\u00e4tty todellisuus (AR) tai virtuaalitodellisuus eiv\u00e4t ole tuoneet mukanaan suurta teknologista vallankumousta: ne ovat toistaiseksi olleet vain ty\u00f6kaluja, jotka ovat suorittaneet k\u00e4ytt\u00e4jille jo tuttuja toimintoja. Ne ovat kuitenkin tehneet sen aavistuksen verran tehokkaammin, automatisoidummin tai el\u00e4myksellisemm\u00e4ss\u00e4 muodossa.<\/p>\n\n\n\n

Web 3.0 \u2013 t\u00e4ysin hajautettu<\/h2>\n\n\n\n

On kielt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 omituista, ett\u00e4 vapaaksi ja avoimeksi alustaksi tarkoitettu globaali tietoverkko eli internet ei kaikkien n\u00e4iden vuosien aikana oikeastaan saavuttanut edes sen ensimm\u00e4ist\u00e4 ideaa. Internetist\u00e4 tuli nopeasti muutamien suurten yhti\u00f6iden ja keskitettyjen toimijoiden koossa pit\u00e4m\u00e4 palveluverkko.<\/p>\n\n\n\n

WWW:n seuraava aikakausi tulee olemaan t\u00e4ysin hajautettu ja k\u00e4ytt\u00e4jien itsens\u00e4 hallinnoima verkko.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Web 2.0:n aikakaudella k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on ollut sis\u00e4lt\u00f6jen valtias, ja on luonut verkkoon kaiken sielt\u00e4 l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 olevan merkityksen sek\u00e4 yhteis\u00f6llisyyden.<\/p>\n\n\n\n

Mutta kaupallista omistajuutta kuluttajalla ei ole ollut ennen Web 3.0:aa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on joutunut hyvin usein turvautumaan kolmansiin osapuoliin rakentaessaan profiliaan ja identiteetti\u00e4\u00e4n. Ensimm\u00e4inen jo nyt n\u00e4kyvill\u00e4 oleva muutos liittyy digitaaliseen identiteettiin ja tiedon omistajuuteen. K\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t kaikkialla maailmassa ovat kyll\u00e4styneit\u00e4 ep\u00e4varmuuteen siit\u00e4, mill\u00e4 tavalla heid\u00e4n henkil\u00f6kohtaisia tietojaan k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n ilman lupaa tai myyd\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in heid\u00e4n tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4\u00e4n. Ihmisten digitaalinen min\u00e4 on Facebookin, Twitterin tai Googlen kaltaisten suuryritysten hallinnassa.<\/p>\n\n\n\n

Samalla tavalla verkkopankkitunnuksiin tai erilaisiin digitaalisiin viranomaistodistuksiin perustuva henkil\u00f6llisyys toimii kyll\u00e4 hyvin meill\u00e4 vakaissa l\u00e4nsimaissa, mutta sama teknologia ei toimikaan, jos k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 on korruptoituneemman vallan alla tai jos esimerkiksi henkil\u00f6paperit hukkuvat kriisialueilta pakolaisena paetessa. P\u00e4\u00e4sy kaikille avoimeen tietoon ja avoimeen internetiin onnistuu miss\u00e4 tahansa muutaman kymmenen euron \u00e4lypuhelimella, mutta ihmiselle kaikista t\u00e4rkein henkil\u00f6data ei ole aidosti hajautettu ja globaali.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Digitaalinen profiili on \u201dkopio minusta\u201d ja sellaisenaan t\u00e4rke\u00e4 osa persoonallisuutta, mutta sen k\u00e4ytt\u00f6 on kytk\u00f6ksiss\u00e4 ulkopuolisen alustan kirjautumistunnuksiin ja kaupallisten k\u00e4ytt\u00f6ehtojen hyv\u00e4ksynt\u00e4\u00e4n. Jos profiilin taustalla oleva alusta, kuten Facebook, Instagram, VKontakte tai WeChat kaatuu, voi monelle digitaalinen profiili kadota sen mukana. Toinen riski on se, ett\u00e4 jos palvelu avoimesti rikkoo k\u00e4ytt\u00f6ehtojaan (kuten Mark Zuckerbergin Facebook on tehnyt), vahingoittaa rikkomus juuri minun henkil\u00f6kohtaista profiiliani.<\/p>\n\n\n\n

Tim Berners-Leen WWW ja h\u00e4nen perustamansa World Wide Web Consortium (W3C) on jatkanut avoimen verkon idean kehitt\u00e4mist\u00e4 l\u00e4pi 2000- ja 2010-lukujen. W3C:n ansioksi voidaan lukea menestyksek\u00e4s ajatusjohtajuus koskien yhteisten web-standardien kehitt\u00e4mist\u00e4 (HTML, CSS jne.). Konsortio on onnistunut muun muassa lopettamaan selainsodat (muistaako joku viel\u00e4 2000-luvun kotisivujen reunoissa olevat h\u00e4pe\u00e4lliset l\u00e4tk\u00e4t ”t\u00e4m\u00e4 sivusto on suunniteltu vain Microsoft Internet Explorerille”). W3C on my\u00f6s tehnyt webist\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4v\u00e4mm\u00e4n ja esteett\u00f6m\u00e4n vaatimalla sis\u00e4ll\u00f6ntuottajia noudattamaan virallisia standardeja.<\/p>\n\n\n\n

Lohkoketju<\/h2>\n\n\n\n

Uusin ja ajankohtaisin avaus W3C:lt\u00e4 on ty\u00f6ryhm\u00e4-vaiheessa oleva luonnos hajautetun identifioinnin standardista. T\u00e4m\u00e4 W3C DID-ty\u00f6ryhm\u00e4 (Decentralized Identifier Working Group) on julkaissut alustavat luonnoksensa vuoden 2021 puolella (www.w3.org\/TR\/did-core\/<\/a>). Ty\u00f6ryhm\u00e4 kehitt\u00e4\u00e4 globaalia web-standardia ihmisten, asioiden ja resurssien identifikaatiosta, joka olisi yht\u00e4aikaa t\u00e4ysin hajautettu, koneluettava ja turvallinen.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Kuinka kryptovaluutat sitten liittyv\u00e4t kaikkeen t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n\n\n\n

Lohkoketjuteknologia (blockchain), \u00e4lysopimukset (smart contract) ja kryptografiset virtuaalivaluutat (cryptocurrency) ovat uuden sukupolven internetin ja tulevan web 3.0:n hajautettu, kaupallinen tietokerros. W3C DID-ty\u00f6ryhm\u00e4 on listannut useita kolmannen osapuolen teknologioita ja projekteja, jotka kehitt\u00e4v\u00e4t hajautettuun identifikaatioon perustuvaa verkkoa. Useampi n\u00e4ist\u00e4 perustuu Bitcoin-lohkoketjuun, mutta my\u00f6s Ethereum ja moni v\u00e4hemm\u00e4n tunnettu lohkoketju on edustettuna.<\/p>\n\n\n\n

En ota t\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 kantaa kryptovaluuttojen arvoon, Bitcoinin hintaan tai perinteisten rahaj\u00e4rjestelmien tulevaisuuteen. Ne ovat sivuseikka. Esimerkiksi monet Bitcoinin kannattajat uskovat kryptovaluuttojen saavan aikaan sek\u00e4 finanssimaailman ett\u00e4 perinteisen keskuspankkijohtoisen talouspolitiikan disruption. Itse ep\u00e4ilen t\u00e4t\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta taas suurimmat mediat t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa ovat pakkomielteisesti olleet kiinnostuneita vain ja ainoastaan Bitcoinin hinnasta, sen arvonnoususta ja arvonlaskuista, tai kryptojen riskeist\u00e4 sijoituskohteena. Kryptovaluuttojen taustalla olevasta teknologiasta ei juurikaan puhuta tai koko ilmi\u00f6\u00f6n suhtaudutaan l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kielteisesti. Uusi teknologia sek\u00e4 se, mit\u00e4 aidosti hajautettu, globaali monetaarinen j\u00e4rjestelm\u00e4 voisi tuoda mukanaan, eiv\u00e4t tunnu kiinnostavan suomalaisia. My\u00f6s pankkien ja viranomaisten reaktiot ja kannanotot kertovat vahvasta halusta j\u00e4\u00e4d\u00e4 hajautettuihin lohkoketjuihin perustuvan kehityksen ulkopuolelle.<\/p>\n\n\n\n

Viel\u00e4 parisen vuotta sitten Suomessakin n\u00e4kyi otsikoita siit\u00e4, kuinka suuret finanssi- ja teknologia-alan yritykset olivat kiinnostuneita tutkimaan ja kehitt\u00e4m\u00e4\u00e4n lohkoketjuihin perustuvaa uutta teknologiaa. En ole varma, mihin n\u00e4m\u00e4 suunnitelmat pys\u00e4htyiv\u00e4t, mutta arvatenkin se liittyy juurikin lohkoketjujen, virtuaalivaluuttojen ja \u00e4lysopimusten hajautettuun luonteeseen, mik\u00e4 ei sopinut organisaatioiden omiin kaupallisiin intresseihin.<\/p>\n\n\n\n

Moni kaupallinen toimija n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kuvittelevan, ett\u00e4 t\u00e4ysin ei-keskitetyst\u00e4 tai hajautetusta mallista voisi tehd\u00e4 keskitetyn ja keskusjohtoisen kopion, joka olisi yht\u00e4 tehokas, yht\u00e4 disruptiivinen ja yht\u00e4 moderni. Esimerkiksi Kiinan keskuspankki on, vastauksena kasvavaan globaaliin digikilpailuun, ilmoittanut aikomuksensa luoda oman digitaalisen rahayksikk\u00f6ns\u00e4. Ongelmana on se, ett\u00e4 digitaalisesta keskuspankkirahasta tai yksityisest\u00e4 lohkoketjusta puuttuu digitaalisten virtuaalivaluuttojen ja kryptografisten j\u00e4rjestelmien olennaisin piirre: aidot lohkoketjut ovat t\u00e4ysin hajautettuja (decentralized), ei keskusjohtoisia, ja juuri se tekee niist\u00e4 k\u00e4\u00e4nteentekevi\u00e4. Uskoo hajautettujen j\u00e4rjestelmien vallankumoukselliseen voimaan tai ei, tulee disruptioita tapahtumaan aivan varmasti monella teknologian ja talouden alueella.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Tim Berners-Lee kirjoitti vuonna 1996 tekstiss\u00e4\u00e4n The World Wide Web: Past, Present and Future <\/em>(www.w3.org\/People\/Berners-Lee\/1996\/ppf.html<\/a>) tarpeesta kehitt\u00e4\u00e4 tulevaisuudessa protokollia, jotka uudistavat tiedon omistajuuden, maksuliikenteen ja muut vuorovaikutuksen muodot tavalla, joka ylitt\u00e4\u00e4 nykyiset maantieteelliset rahat ja joihin hallitukset tai muut tahot eiv\u00e4t p\u00e4\u00e4se vaikuttamaan h\u00e4iritsev\u00e4ll\u00e4 tavalla. Nyt 2020-luvun alussa k\u00e4sill\u00e4 oleva Web 3.0 pyrkii tuomaan mukanaan uuden sukupolven internetin, joka tuo p\u00e4ivitt\u00e4iset teknologiat aiempaa l\u00e4hemm\u00e4ksi webin alkuper\u00e4ist\u00e4, hajautettua, k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja t\u00e4ysin avointa ideaa.<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Moni lohkoketjuprojekti rakentaa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 web 3.0:aa. Kryptografiset lohkoketjut ovat vain yksi \u2013 vaikkakin poikkeuksellisen mielenkiintoinen \u2013 osa t\u00e4t\u00e4 kehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Esimerkkej\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki k\u00e4ytt\u00f6\u00f6nottovaiheessa olevista lohkoketjuteknologioista:<\/p>\n\n\n\n

Hedera<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Hedera Hashgraph -projekti kertoo rakentavansa ”internetin luottokerrosta” ja tarjoaa ideansa mukaisesti kenelle tahansa mahdollisuuden luoda helposti omia ulottuvuuksia ja digitaalisia resursseja kyberavaruuteen. Hedera poikkea perinteisest\u00e4 lohkoketjusta siin\u00e4, ett\u00e4 tietokannan lohkot eiv\u00e4t sijaitse per\u00e4kk\u00e4in, vaan rinnakkain ja useassa toisiinsa viittaavassa ketjussa. T\u00e4t\u00e4 muodostelmaa kutsutaan ”hashgraphiksi”.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/hedera.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Algorand<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Algorand on skaalautuva ja t\u00e4ysin hajautettu lohkoketjuteknologia, joka tarjoaa alustan uusille digitalouden tuotteille ja palveluille. Projektin on perustanut vuodesta 1983 asti MIT:ss\u00e4 ty\u00f6skennellyt Silvio Micali, joka on my\u00f6s osallistunut t\u00e4rkeimpien kryptografisten perusteiden luomiseen muissa projekteissa.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/www.algorand.com\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Cardano<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Cardano rakentaa kolmannen sukupolven lohkoketjua, jonka tavoitteena on ratkaista Bitcoinin ja Ethereumin yleisimm\u00e4t ongelmat. Teknologian kehitt\u00e4minen tapahtuu vertaisarvioitujen julkaisujen kautta. Cardano on niin sanottu ”proof of stake” -j\u00e4rjestelm\u00e4, jossa konsensus saavutetaan meriiteill\u00e4 eik\u00e4 esimerkiksi prosessoriteholla tai tehdyn ty\u00f6n m\u00e4\u00e4r\u00e4ll\u00e4 kuten vaikkapa Bitcoinin louhinnassa. ”Proof of stake” ratkaisee esimerkiksi louhinnan valtavan energiankulutuksen ongelmat. Cardano teki huhtikuussa 2021 sopimuksen Etiopian hallituksen kanssa kansalaisten koulutus- ja koulunk\u00e4yntitietojen viemisest\u00e4 lohkoketjuun, mik\u00e4 on sellaisenaan ensimm\u00e4isi\u00e4 virallisia lohkoketjuteknologian laajoja sovelluksia.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/cardano.org\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Brave<\/h3>\n\n\n\n
\"\"<\/figure><\/div>\n\n\n\n

Brave on ilmainen web-selain, jonka on luonut JavaScript-kielen keksij\u00e4 ja entinen Mozilla Foundation -yhti\u00f6n toimitusjohtaja Brendan Eich. Brave-selain blokkaa verkkosivuilta automaattisesti kolmannen osapuolen seurannat sek\u00e4 suurimman osan verkkosivujen mainoksista. Niiden sijaan selain n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupalliset viestit sen oman Brave-verkoston kautta. Jokainen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4 voi osallistua palkintoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n, jossa osa mainosrahasta tulee jokaisen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tilille Basic Attention Token (BAT) -nimisen\u00e4 virtuaalivaluuttana. BAT-rahaa voi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ensisijaisesti suosikki-verkkosivustojen palkitsemiseen. Brave-selaimella on vasta noin 25 miljoonaa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4, mutta sill\u00e4 on jo merkitt\u00e4vi\u00e4 yhteisty\u00f6kumppaneita, kuten globaali mediayhti\u00f6 Dentsu. BAT-kolikoilla taas on t\u00e4t\u00e4 kirjoitettaessa kokonaisuudessaan jo noin 1,5 miljardin dollarin markkina-arvo.<\/p>\n\n\n\n

https:\/\/brave.com\/<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Alusta alkaen webin idea oli malli maailmanlaajuisesta verkosta, joka olisi interaktiivinen ja kaikille avoin digitaalinen maailma, jossa k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t p\u00e4\u00e4sev\u00e4t k\u00e4siksi avoimesti saatavilla olevaan tietoon ja kommunikoivat kesken\u00e4\u00e4n globaalisti. Kuinka kryptovaluutat liittyv\u00e4t kaikkeen t\u00e4h\u00e4n?<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1765,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[8],"tags":[],"class_list":["post-1695","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-liiketoiminta"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1695"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1695"}],"version-history":[{"count":74,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1695\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1793,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1695\/revisions\/1793"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1765"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1695"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1695"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1695"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}