{"id":302,"date":"2017-06-10T13:49:07","date_gmt":"2017-06-10T10:49:07","guid":{"rendered":"http:\/\/leskinen.net\/blogi\/?p=302"},"modified":"2018-04-07T16:06:48","modified_gmt":"2018-04-07T16:06:48","slug":"persut-ja-halla-aho-mita-seuraavaksi-tapahtuu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/persut-ja-halla-aho-mita-seuraavaksi-tapahtuu\/","title":{"rendered":"Persut ja Halla-aho: Mit\u00e4 seuraavaksi tapahtuu?"},"content":{"rendered":"<p>Kirjoitin t\u00e4m\u00e4n blogitekstin jo ennen kuin persujen uusi puheenjohtaja varmistui. Olin varma valinnasta.<\/p>\n<p>Jussi Halla-ahosta tuli perussuomalaisten uusi puheenjohtaja.<\/p>\n<p>T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ison joukon kysymyksi\u00e4. Minulla ei varsinaisesti ole halua sanoa asiasta mit\u00e4\u00e4n sellaista, mit\u00e4 erin\u00e4iset politiikan toimittajat eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo kirjoita ymp\u00e4ri Suomea.<\/p>\n<p>Iltalehti avasi keskustelun jo aamulla julkaisemalla Halla-ahosta laajan el\u00e4m\u00e4kerran eli tarinan siit\u00e4, miten koulukiusatusta kyynikosta tuli valtakunnan virallinen maahanmuuttokriitikko. Halla-aho on blogitekstiens\u00e4 takia ollut oikeudessa ja tuomittu kiihottamisesta kansanryhm\u00e4\u00e4 vastaan, mik\u00e4 yhten\u00e4 asiana muiden joukossa hiersi pitk\u00e4\u00e4n Timo Soinin suhdetta puolueensa maahanmuuttokriittiseen siipeen. Erityisesti on j\u00e4\u00e4nyt mieleen Soinin vuosien takainen lausahdus Ruben Stillerin Pressiklubissa, kun keskustelu Halla-ahosta oli vasta nousussa. &#8221;Kiinnit\u00e4 huomiota seuraasi&#8221;, Soini viittasi Jussin ymp\u00e4rill\u00e4 py\u00f6riviin &#8221;propellip\u00e4ihin&#8221;.<\/p>\n<p>Nyt ovat propellip\u00e4\u00e4t kaikonneet ja Jussi Halla-aho seisoo omilla jaloillaan, vastaten aivan itse omasta linjastaan.<!--more--><\/p>\n<p>Populismi on kokenut notkahduksen Euroopassa. Populistisiksi tai jopa \u00e4\u00e4rioikeistolaisiksi mielletyt ehdokkaat ovat kokeneet vaalitappioita Hollannissa ja Ranskassa. Geert Wilders, Le Pen, Britannian UKIP tai EDL, It\u00e4vallan FP\u00d6, Ruotsindemokraatit ja muut ovat olleet osa maahanmuuttokriittist\u00e4 keskustelua yht\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n kuin Halla-ahokin aina 2000-luvun puolelta. Tietyss\u00e4 mieless\u00e4 jokaisen eurooppalaisen populistisen liikkeen elinkaari on muistuttanut toistaan. Ratkaisevat k\u00e4\u00e4nteet ovat tapahtuneet nyt viimeisen kahden vuoden aikana.<\/p>\n<p>Isoin ongelma Halla-ahon politiikassa ei ole laajalti pel\u00e4tty rasistisuus, \u00e4\u00e4rioikeistolaisuus tai viholliskuvat. Itse olen seurannut Jussin edesottamuksia vuodesta 2007 tai 2008, jolloin ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa t\u00f6rm\u00e4sin Scriptan teksteihin nettikeskusteluissa.<\/p>\n<p>Toki on aivan totta, ett\u00e4 Halla-ahon tukijoukkojen liepeill\u00e4 on liikkunut monenlaisia tavoitteita ja arvoja, joita ei l\u00e4nsimaisessa demokratiassa voitaisi hyv\u00e4ksy\u00e4, jos niit\u00e4 pantaisiin toimeen politiikassa. Toisaalta Halla-aho itse on pysynyt \u00e4\u00e4riajattelusta et\u00e4\u00e4ll\u00e4 tai suhtautunut siihen halveksuvasti. On my\u00f6s totta, ett\u00e4 Halla-ahon ensimm\u00e4iset nettisivut ja nettikeskustelut vilisiv\u00e4t suoranaisen rasistisia tai &#8221;roturealistisia&#8221; kirjoituksia ja linkkej\u00e4 (er\u00e4\u00e4nlainen heijastus t\u00e4st\u00e4 on edelleen Scriptassa n\u00e4kyv\u00e4 kirjoitus rotujen \u00e4lykkyyseroista). Toisaalta Halla-aho korkeintaan viittasi n\u00e4ihin osana laajempaa keskustelua, ja on my\u00f6s my\u00f6hemmin et\u00e4\u00e4ntynyt niist\u00e4.<\/p>\n<p>Keskustelussa Halla-ahosta minulla itsell\u00e4ni on my\u00f6s er\u00e4\u00e4nlainen rooli. Halla-ahon kirjoitukset oli yksi niist\u00e4 blogeista ja keskusteluista, joita nuorempana seurasin. Itse tosin olin melko lailla ep\u00e4poliittinen ja luin ristiin hyvin eri poliittista laitaa olevia kirjoittajia. Halla-ahon blogissa merkitt\u00e4vin kompastuskivi, mutta samalla my\u00f6s vieh\u00e4tys, tuli esille jo itse blogisivuston otsikossa. Sivuston viesti oli, ett\u00e4 n\u00e4m\u00e4 kirjoitukset ovat kirjoituksia uppoavasta l\u00e4nnest\u00e4: maanosasta, joka on tuhoamassa itsens\u00e4 ja perint\u00f6ns\u00e4 alistumalla toisaalta kolmannesta maailmasta tulevan v\u00e4est\u00f6nsiirron, toisaalta oman poliittis-moraalisen selk\u00e4rangan taipumisesta vihervasemmistolaiseen vouhotukseen.<\/p>\n<p>Vakavin ongelma Halla-ahon politiikassa on kaikenkattava kyynisyys. Jussin tapa suhtautua esimerkiksi ihmisarvoon on perinteisen ihmisarvon k\u00e4sitteen t\u00e4ysi vastakohta. Immanuel Kantin <del>kategorinen<\/del> <ins>k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llinen<\/ins> imperatiivi kuuluu, ett\u00e4 ihmist\u00e4 on kohdeltava aina arvona itsess\u00e4\u00e4n, ei koskaan pelkk\u00e4n\u00e4 v\u00e4lineen\u00e4. Halla-ahon perusajatus h\u00e4nen oman humanisminsa taustalla on, ett\u00e4 ihminen on arvokas t\u00e4m\u00e4n \u00e4lyllisen suorituskyvyn ja v\u00e4lineellisen arvon pohjalta, ja ett\u00e4 v\u00e4est\u00f6jen ja kultturien v\u00e4lill\u00e4 on merkitt\u00e4vi\u00e4 eroja t\u00e4m\u00e4n v\u00e4linearvon osalta. Jotkut v\u00e4est\u00f6nosat ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti tai olennaisesti resurssisy\u00f6p\u00f6n tai taakan asemassa.<\/p>\n<p>Poliittisena johtajana Jussi Halla-ahosta tulee n\u00e4ill\u00e4 mittareilla vuosisadan kovin byrokraatti. Mit\u00e4 modernin, tieteellistyneen aikakauden byrokraattinen valta olennaisesti teki humanismille oli ihmisyyden muuttaminen mitattavaksi m\u00e4\u00e4reeksi. Ihmisist\u00e4 alettiin puhua yleisluontoisesti &#8221;v\u00e4est\u00f6n\u00e4&#8221;. Yksil\u00f6n sijaan tuli &#8221;kansalainen&#8221; ja erilaiset oikeudet ja vapaudet kytkettiin statukseen jonkin kansallisvaltion kansalaisena. Humanismista ei suinkaan luovuttu, mutta sen rinnalle otettiin iso joukko tieteellis-realistisia mittareita, jotka ovat l\u00e4pi teollisen ajan uhanneet syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 edelleen koko l\u00e4nsimaisen arvomaailman pohjalla olevat ihmisarvon ihanteet. L\u00e4nsi on toistaiseksi hallinnut t\u00e4t\u00e4 j\u00e4nnitett\u00e4 hyvin.<\/p>\n<p>Perussuomalaisten kannatus saattaa t\u00e4m\u00e4n seurauksena l\u00e4hte\u00e4 melko jyrkk\u00e4\u00e4nkin nousuun. Toisaalta on mahdollista, ett\u00e4 kannatuksessa n\u00e4kyy pieni nousu, joka saattaa seuraaviin merkitt\u00e4viin vaaleihin tultaessa j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain v\u00e4liaikaiseksi. Se ainakin on varmaa, ett\u00e4 Halla-ahon pj-ura ei p\u00e4\u00e4ty kohuun tai poliittiseen skandaaliin. Viime vuodet ovat osoittaneet, ett\u00e4 populistijohtajan kannatus on l\u00e4hes t\u00e4ysin immuuni median ja julkisuuden poliittiselle sivistysty\u00f6lle ja paheksunnalle.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kirjoitin t\u00e4m\u00e4n blogitekstin jo ennen kuin persujen uusi puheenjohtaja varmistui. Olin varma valinnasta. Jussi Halla-ahosta tuli perussuomalaisten uusi puheenjohtaja. T\u00e4m\u00e4 luonnollisesti her\u00e4tt\u00e4\u00e4 ison joukon kysymyksi\u00e4. Minulla ei varsinaisesti ole halua sanoa asiasta mit\u00e4\u00e4n sellaista, mit\u00e4 erin\u00e4iset politiikan toimittajat eiv\u00e4t t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 jo kirjoita ymp\u00e4ri Suomea. Iltalehti avasi keskustelun jo aamulla julkaisemalla Halla-ahosta laajan el\u00e4m\u00e4kerran eli &hellip; <a href=\"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/persut-ja-halla-aho-mita-seuraavaksi-tapahtuu\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Persut ja Halla-aho: Mit\u00e4 seuraavaksi tapahtuu?&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-302","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=302"}],"version-history":[{"count":9,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":835,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/302\/revisions\/835"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=302"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=302"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=302"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}