Kohuja leimataan uhriutumiseksi. Kritiikki\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sananvapauden rajoittamisena. Keskustelua pidet\u00e4\u00e4n vaarallisena. Kysymysten esitt\u00e4jien motiiveja ja taustoja kaivellaan.<\/p>\n
Kun julkisessa keskustelussa syntyy kohu saamenpuvun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, syytet\u00e4\u00e4n saamelaisia uhriutumiseen perustuvasta vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4.<\/p>\n
Kun maahanmuuttokriitikko saa lokaa p\u00e4\u00e4lleen sosiaalisessa mediassa, kaivaa h\u00e4n juhlallisesti esiin historian suurmiesten iskulauseita sananvapauden t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n
Nyt elet\u00e4\u00e4n melko k\u00e4\u00e4nteentekev\u00e4\u00e4 aikaa, mit\u00e4 tulee ihmisten poliittiseen osallistumiseen. Suomessa t\u00e4m\u00e4 muutos n\u00e4kyy sosiaalisessa mediassa, josta varsinkin aikuistuva sukupolvi ammentaa ison osan yhteiskunnallisista mielipiteist\u00e4\u00e4n, ja muualla l\u00e4nness\u00e4 jopa kaduilla. Politiikka on arkip\u00e4iv\u00e4istynyt ja arki on politisoitunut. Ihmiset ovat poliittisesti aktiivisempia ja valveutuneempia kuin koskaan.<\/p>\n
Samaan aikaan kuitenkin keskustelu on syyst\u00e4 tai toisesta entist\u00e4 vaikeampaa. Varsinkin Suomessa t\u00f6rm\u00e4\u00e4 usein ajatukseen, ett\u00e4 yhteiskunnalliseen keskusteluun ei en\u00e4\u00e4 haluta l\u00e4hte\u00e4 mukaan sen yleisen s\u00e4vyn ja k\u00e4rjistymisen vuoksi. Ihmisi\u00e4 samalla my\u00f6s vedet\u00e4\u00e4n mukaan yhteiskunnallisiin keskusteluihin heid\u00e4n tahtomattaan. Sivustakatsojan rooli on kapeampi kuin koskaan ja ep\u00e4poliittisuudesta yritet\u00e4\u00e4n tehd\u00e4 poliittinen valinta.<\/p>\n
Yksi trendeist\u00e4 on, ett\u00e4 julkisen keskustelun motiivina ei en\u00e4\u00e4 ollenkaan ole se, ett\u00e4 vakuutettaisiin vastapuoli omalla ohjelmalla tai tavoiteltaisiin yhdess\u00e4 parhaita ratkaisuja. Se oli 2000-luvulla akateemisten humanistien ihanne. Nyt monien mieless\u00e4 ajatuskin t\u00e4llaisesta ihanteesta yhteiskunnallisen vaikuttamisen osalta on v\u00e4synytt\u00e4 ja vanhentunutta.<\/p>\n
Nyt keskusteluun l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n taistelemaan ja saamaan aikaan muutosta.<\/p>\n
Keskustelun osapuolet eiv\u00e4t ainoastaan esit\u00e4 n\u00e4kemyksi\u00e4\u00e4n, vaan haluavat sanomisillaan muokata radikaalisti koko poliittista ilmapiiri\u00e4 ja kaikkien muiden tapoja k\u00e4yd\u00e4 keskustelua. Aiemmin saatettiin sanoa, ett\u00e4 kun argumentit loppuvat, alkavat kaikki k\u00e4yd\u00e4 keskustelua keskustelusta. Nyt keskustelu keskustelusta sek\u00e4 keskusteluilmapiiriin vaikuttaminen on l\u00e4hes koko dialogin ydin.<\/p>\n
Tottakai t\u00e4ll\u00e4 uudella tavalla k\u00e4yd\u00e4 debattia on t\u00e4ysin rationaalisia tavoitteita ja p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4ri\u00e4. Tavoitteena on aktivoida samanmieliset, korottaa politiikan eettisi\u00e4 panoksia ja hankkia suosiota. Erityisesti edell\u00e4 mainittu eettisten panosten korottaminen on 2010-luvun uusi ilmi\u00f6. Historiallisesti sill\u00e4 on Euroopassa yhtym\u00e4kohtia 1800-luvun j\u00e4lkipuoliskon henkeen ja 1930-luvun poliittisiin liikkeisiin \u2013 tosin erona on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n puhe ilmenee diskurssien tasolla verkossa ja aktiiviset liikkeet niiden takana ovat muotoutumatta.<\/p>\n
Demokraattisia prosesseja ei ehk\u00e4 aina kunnioiteta totuttuun malliin. Toisaalta demokraattiset instuutiot ovat vahvasti paikallaan. Niiden perusarvoihin vain vedotaan yh\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n, kun keskustelu k\u00e4y erityisen kuumana.<\/p>\n
Yh\u00e4 useampi esitt\u00e4\u00e4 toiveita suistaa osia poliittisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4 tietynlaiseen poikkeustilaan. T\u00e4ss\u00e4 poikkeustilassa poliittisia tavoitteita voi runnoa l\u00e4pi kiireellisell\u00e4 aikataululla ilman \u00e4\u00e4nestyst\u00e4 tai vastapuolen kuulemista. Esimerkkej\u00e4 t\u00e4llaisista poikkeustilaa vaativista tavoitteista ovat \u00e4\u00e4rivasemmiston tapa puhua seksuaali- ja sukupuoliv\u00e4hemmist\u00f6jen oikeuksista tai laitaoikeiston yksinkertaistava ja harhaanjohtava puhe maahanmuuton uhkakuvista. Oppositiota ei en\u00e4\u00e4 tarvita. Tavoiteltavat tai taisteltavat asiat esitet\u00e4\u00e4n niin ehdottomina ja polttavina, ett\u00e4 prosesseja ei tarvitse en\u00e4\u00e4 kunnioittaa.<\/p>\n
Moni suomalainen kokee kuitenkin olevansa tolkun ihminen<\/em>, joka ei ymm\u00e4rr\u00e4 alkuunkaan Suomessa k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4 keskustelua ja viel\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n \u00e4\u00e4rip\u00e4iden kummallista tyyli\u00e4 k\u00e4yd\u00e4 sit\u00e4. Ymm\u00e4rryksen puutteelle ei kuitenkaan ole perusteita. Aineistoa, tietoa, kirjoja ja blogeja on aivan riitt\u00e4v\u00e4sti saatavilla, jotta jutun juureen p\u00e4\u00e4see k\u00e4siksi. K\u00e4rjistynytt\u00e4kin keskustelua on mahdollista ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4. Lopulta n\u00e4iden eri ”\u00e4\u00e4rip\u00e4iden” asenteet eiv\u00e4t ole niin kovin monimutkaisia.<\/p>\n Kyky astua eri tavalla ajattelevan ja kokevan saappaisiin ei ole koskaan aikaisemmin ollut t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4. Keskustelun seuraajilta ja siihen osallistujilta t\u00e4m\u00e4 vaatii tietynlaista uudistumista. Tulevaisuudessa t\u00e4m\u00e4 tulee olemaan osa yleissivistyst\u00e4 ja keskeisi\u00e4 kansalaistaitoja. Syyt\u00e4 on kuitenkin jo alkuvaiheessa hyv\u00e4ksy\u00e4, ett\u00e4 kultaista keskitiet\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 en\u00e4\u00e4 l\u00f6ydy. On eettisi\u00e4 ja poliittisia keskustelunaiheita, joissa neutraaliuden mahdollisuudesta tai molempia laitoja kunnioittavasta keskustelusta on jo aikaa sitten luovuttu.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kohuja leimataan uhriutumiseksi. Kritiikki\u00e4 pidet\u00e4\u00e4n sananvapauden rajoittamisena. Keskustelua pidet\u00e4\u00e4n vaarallisena. Kysymysten esitt\u00e4jien motiiveja ja taustoja kaivellaan. Kun julkisessa keskustelussa syntyy kohu saamenpuvun k\u00e4yt\u00f6st\u00e4, syytet\u00e4\u00e4n saamelaisia uhriutumiseen perustuvasta vallank\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Kun maahanmuuttokriitikko saa lokaa p\u00e4\u00e4lleen sosiaalisessa mediassa, kaivaa h\u00e4n juhlallisesti esiin historian suurmiesten iskulauseita sananvapauden t\u00e4rkeydest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-392","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/392"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=392"}],"version-history":[{"count":42,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/392\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":832,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/392\/revisions\/832"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=392"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=392"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=392"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}