Syy, miksi poliisi ei ollut puuttunut toimintaan, joka tiedettiin jatkuneen pitk\u00e4\u00e4n, oli pelko rasismin noususta. Toisaalta poliisilla oli huoli siit\u00e4, ett\u00e4 brittil\u00e4inen uusnatsipuolue BNP saisi tapausten julkisuuteen tulemisesta aihetta ajamalleen muukalaisvastaiselle ohjelmalle.<\/span><\/p>\nRotherdam-tapauksen ep\u00e4oikeudenmukaisuudet ja yksityiskohdat ovat sellaisia, ett\u00e4 niill\u00e4 on voima saada kuka tahansa itkem\u00e4\u00e4n raivosta. Rotherdam on ollut jo vuosien ajan esimerkki ep\u00e4onnistuneesta kulttuurien kohtaamisesta. Harrisin ja Murrayn mielest\u00e4 tapaus kertoo eurooppalaisen moraalisen selk\u00e4rangan k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 taipumisesta avoimen maahanmuuton ja monikulttuurisuuden ihanteiden edess\u00e4.<\/p>\n
Jokaisen j\u00e4rkev\u00e4n ja moraalisen ihmisen kysymys t\u00e4llaisen ep\u00e4oikeudenmukaisuuden edess\u00e4 t\u00e4ytyy olla, miten Rotherdam-tapauksen kaltainen tapahtumasarja saadaan lopetettua heti alkuunsa. ”Ei en\u00e4\u00e4 koskaan”, tekisi mieli sanoa. Mik\u00e4 on sellainen poliittinen toimenpide, jolla saadaan v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti katkaistua viranomaisten piittaamattomuus? Kuinka voidaan v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 se, ett\u00e4 t\u00e4llainen ei en\u00e4\u00e4 koskaan toistu?<\/p>\n
Turvapaikanhakijat saapuvat usein veneill\u00e4, jotka ovat salakuljettajien harjoittaman bisneksen takia eritt\u00e4in vaarallisia ja kantokyvylt\u00e4\u00e4n rajallisia. Douglas Murray esitt\u00e4\u00e4 t\u00e4st\u00e4 vertauskuvan: mit\u00e4 jos my\u00f6s Eurooppaa ajateltaisiin er\u00e4\u00e4nlaisena veneen\u00e4? My\u00f6s Euroopan kantokyky ymm\u00e4rrett\u00e4isiin rajallisena sen sijasta, ett\u00e4 maanosaa pidett\u00e4isiin kolmannen maailman tulijoiden rajattomana satamana.<\/p>\n
Murrayn mukaan ratkaisu mihink\u00e4\u00e4n humanitaariseen ongelmaan ei voi olla se, ett\u00e4 kriisialueilta siirret\u00e4\u00e4n ihmisi\u00e4 hyvinvoiville alueille. Tuloksena on h\u00e4nen mukaansa lopulta tilanne, jossa liberaalista, suvaitsevaisesta ja demokraattisesta l\u00e4nnest\u00e4 tulee lopulta askeleen verran kolmannen maailman kaltainen eik\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ole ratkaistu.<\/p>\n
En aivan kevyesti niele t\u00e4t\u00e4 laivametaforaa Euroopasta. Arvostan t\u00e4t\u00e4 maanosaa ja sen historiaa liian paljon.<\/p>\n
Liberaali, l\u00e4nsimainen oikeusvaltio ja yhteiskuntaj\u00e4rjestys on nimenomaan rakennettu kest\u00e4m\u00e4\u00e4n monikulttuurisuuden ja moniarvoisuuden tuomat paineet. L\u00e4nsimainen valtiomuoto on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti luotu turvaamaan mahdollisimman laajat perusoikeudet ja vapaudet usein hankalassa arvojen, uskontojen ja aatteiden moninaisuudessa.<\/p>\n
Maahanmuuttokriittisess\u00e4 keskustelussa taloudelliset argumentit ja kulttuuriset ristiriidat menev\u00e4t kirkkaasti sekaisin. Toisaalta argumentoidaan, ett\u00e4 turvapaikanhakijaperustaiset maahanmuuttajat ovat taloudellinen taakka ja huonontavat huoltosuhdetta, toisaalta t\u00e4ysin samaa retoriikkaa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n vastustamaan islamin ja vieraiden kulttuurien vaikutusta l\u00e4nsimaiselle moraalille. ”L\u00e4nsi on kantokykyns\u00e4 rajoilla”.<\/p>\n
Ongelmaksi n\u00e4iden maahanmuuttokriittisten, l\u00e4nsimaiden tuhoa ennustavien ajattelijoiden argumenteille tulee Euroopan historia itsess\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
V\u00e4it\u00e4n, ett\u00e4 l\u00e4nnell\u00e4 on l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti poliittisen historiansa perusteella velvollisuus osallistua kansainv\u00e4liseen taakanjakoon, mit\u00e4 tulee kasvavaan pakolaisongelmaan. Syyt siihen, ett\u00e4 l\u00e4nnell\u00e4 ei ainoastaan ole velvollisuus auttaa, vaan my\u00f6s velvollisuus j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 poliittiset instituutionsa merkitt\u00e4v\u00e4t kulttuuriset muutokset kest\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla, nousevat olennaisesti vallitsevasta kansainv\u00e4lispoliittisesta j\u00e4rjestelm\u00e4st\u00e4.<\/p>\n
Velvollisuus auttaa ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntoon tai humanitaarisiin arvoihin kytkeytyv\u00e4 vaatimus. Jo se tosiasia, ett\u00e4 kansainv\u00e4linen yhteis\u00f6 koostuu itsen\u00e4isist\u00e4, vapaista ja demokraattisista kansallisvaltioista, luo velvoitteen pakolaisuuteen liittyv\u00e4n siirtolaisuuskysymyksen ratkaisemiseen humanitaarisella tavalla.<\/p>\n
Hannah Arendt kirjoitti pakolaisuutta k\u00e4sittelev\u00e4ss\u00e4 esseess\u00e4 vuodelta 1943 omista kokemuksistaan natsi-Saksasta paenneena juutalaisena pakolaisena. Arendt v\u00e4itti, ett\u00e4 pakolaisuus oli synnytt\u00e4nyt uudenlaisen ihmistyypin, maattoman ihmisen, jonka oli kokemuksensa perusteella mahdotonta sopeutua juuri mihink\u00e4\u00e4n uudessa kotimaassa h\u00e4nelle annettuihin rooleihin. Arendt oli itse lopulta vuosia t\u00e4ysin ilman mink\u00e4\u00e4n maan kansalaisuutta, ihminen ilman is\u00e4nmaata.<\/p>\n
My\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 teoksessaan Totalitarismin synty<\/em>\u00a0(1951) Arendt kytki ihmisoikeudet ja perusoikeudet juuri kansalaisuuden k\u00e4sitteeseen. Natsivallan alla juutalaisten kaikki oikeudet oli riistetty v\u00e4hitellen n\u00e4enn\u00e4isesti laillisia teit\u00e4. Lopulta tuhoamiskampanja oli mahdollista vain sen j\u00e4lkeen, kun juutalaisilta oli viety Saksan kansalaisuus.<\/p>\nPakolainen on pakolaissopimuksen mukaan ihminen, joka oleskelee oman kotimaansa ulkopuolella ja joka h\u00e4neen henkil\u00f6kohtaisesti kohdistuvan uhan vuoksi ei voi tai ei halua palata kotimaahansa. Aito pakolainen on aidosti maaton, ihminen ilman kotimaata. Kun pakolainen hakee turvapaikkaa ja oleskelulupaa kotimaansa ulkopuolella, on t\u00e4m\u00e4n useimpien voimassa olevien kansallisten lakien mukaan j\u00e4tett\u00e4v\u00e4 hakemus fyysisesti kohdemaassa. Turvapaikkaa ei voi hakea et\u00e4n\u00e4.<\/p>\n
Koko kansallisvaltioj\u00e4rjestelm\u00e4mme perustuu kansalaisuudelle. Oikeusj\u00e4rjestelm\u00e4mme l\u00e4nness\u00e4 eiv\u00e4t tunne maattomuuden k\u00e4sitett\u00e4 eik\u00e4 ilman kansalaisuutta olevalle ihmiselle ole olemassa statusta. Paperittomuus ja passittomuus ovat tilanteita, jotka pyrit\u00e4\u00e4n v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti korjaamaan erilaisilla hallinnollisilla toimenpiteill\u00e4. T\u00e4t\u00e4 ongelmaa ovat my\u00f6s useat poliittiset filosofit pyrkineet k\u00e4sitteellist\u00e4m\u00e4\u00e4n pohtiessaan kansalaisuuden ongelmaa. Yksi tapa ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 maattomia ihmisi\u00e4 on kutsua heid\u00e4n olotilaansa kaikista poliittisista m\u00e4\u00e4reist\u00e4 riisutuksi pelk\u00e4ksi el\u00e4m\u00e4ksi<\/em>.<\/p>\nMaattomat ihmiset on siis sijoitettava jonnekin: maantieteellisesti sek\u00e4 k\u00e4sitteellisesti. Tied\u00e4mme sen, ett\u00e4 aidon suojelun tarpeessa olevat ihmiset eiv\u00e4t saa suojelua omassa kotimaassaan omalta hallitukseltaan. Jos l\u00e4nsimaat aidosti kannattaisivat universaaleja ihmisoikeuksia, n\u00e4ille maattomille olisi pakko antaa laillinen status maassa, jossa v\u00e4liaikaisesti tai pysyv\u00e4sti oleskelevat.<\/p>\n
Ihmisoikeudet toteutuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain kansalaisuuden kautta. T\u00e4m\u00e4 on edelleen kansainv\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4mme oleva paradoksi. Meill\u00e4 on siis l\u00e4nsimaina poliittisiin realiteetteihin perustuva velvollisuus auttaa – ei vain humanitaarisena hyv\u00e4n tahdon eleen\u00e4 tai kristillisen\u00e4 l\u00e4himm\u00e4isyyten\u00e4, vaan konkreettisena historiallis-juridisena vaatimuksena, jos haluamme edes et\u00e4isesti arvostaa omaa historiaamme. Ihmisoikeuksien vahvistaminen on l\u00e4nsimaisen el\u00e4m\u00e4ntavan puolustamisen kovaa ydint\u00e4.<\/p>\n
Avoimen maahanmuuton lieveilmi\u00f6it\u00e4 voidaan hallita parhaiten vahvistamalla oman eurooppalaisen perinteemme historiallinen \u00e4\u00e4ni. L\u00e4nsimainen j\u00e4rjestelm\u00e4 kest\u00e4\u00e4 pakolaiskriisien haasteet, sill\u00e4 se on kest\u00e4nyt paljon enemm\u00e4nkin. Todellinen historiallinen uhka ei ole vuosisatojen takainen ”Wienin piiritys”, jossa Ottomaani-imperiumi yritti vallata merkitt\u00e4vi\u00e4 eurooppalaisia kaupunkeja. Todelliset uhat ovat olleet aina sis\u00e4syntyisi\u00e4, ja ovat seuranneet omien l\u00e4nsimaisten arvojen heikkenemisest\u00e4 sis\u00e4isten ristiriitojen takia. T\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 monet niist\u00e4, jotka v\u00e4itt\u00e4v\u00e4t puolustavansa l\u00e4nsimaista el\u00e4m\u00e4ntapaa kaikista innokkaimmin, ovat kuitenkin sen suhteen pahimpia kyynikoita.<\/p>\n
Monikultturisuuskriitikoilla on kuitenkin keskusteluun ainakin jotain annettavaa. Douglas Murrayn tapaan he ravistavat liikkeelle sellaiset ihmiset, jotka ovat 2000-luvun monikultturismin ihanteiden innoittamana luovuttaneet osan oikeustajustaan. Maahanmuuton ja kotouttamisen lieveilmi\u00f6ihin on aina puututtava asianmukaisesti, viipyilem\u00e4tt\u00e4 ja tehokkaasti.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Ihmisoikeudet toteutuvat k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain kansalaisuuden kautta. T\u00e4m\u00e4 on edelleen kansainv\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4mme oleva paradoksi.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":826,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[4],"tags":[],"class_list":["post-497","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-maahanmuutto"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=497"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1532,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/497\/revisions\/1532"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/826"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=497"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=497"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=497"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}