{"id":584,"date":"2017-12-24T09:34:47","date_gmt":"2017-12-24T07:34:47","guid":{"rendered":"https:\/\/leskinen.net\/blogi\/?p=584"},"modified":"2018-06-12T14:38:14","modified_gmt":"2018-06-12T14:38:14","slug":"lapsi-joka-lopettaa-sodat","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/lapsi-joka-lopettaa-sodat\/","title":{"rendered":"Lapsi joka lopettaa sodat"},"content":{"rendered":"

Jouluteksti<\/em><\/p>\n

Mieleeni tuli vuosikymmenten takainen tarina l\u00e4hetyssaarnaajista, joiden kutsumuksena oli tehd\u00e4 kristillist\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 Papualla asuvan heimokansan parissa. Vastaanotto n\u00e4iss\u00e4 Sawuy-kansaksi kutsuttujen heimojen parissa oli ollut positiivinen ja paikalliset ihmiset olivat useaan otteeseen pyyt\u00e4neet l\u00e4nsimaisia vierailijoita j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luokseen pidemm\u00e4ksikin aikaa.<\/p>\n

Kuten l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n kuuluu, heimoja autettiin taloudellisesti ja sosiaalisesti, Raamatut k\u00e4\u00e4nnettiin paikallisille kielille ja niin edelleen.\u00a0Asukkailla oli kuitenkin yhteis\u00f6llisi\u00e4 tapoja, joista heill\u00e4 oli vaikeuksia luopua viel\u00e4 kristinuskon omaksuttuaankin. He olivat harjoittaneet kannibalismia, mutta viel\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin syvemm\u00e4lle juurtuneena oli vihamielisyys ja petturuus naapureita kohtaan: heimoilla oli jatkuva sotatila toistensa kanssa ja erilaisia sopimuksia pyrittiin jatkuvasti rikkomaan aina kekseli\u00e4\u00e4mmill\u00e4 tavoilla.<\/p>\n

Kun heimot p\u00e4\u00e4ttiv\u00e4t, ett\u00e4 vihamielisyyksien oli aika tauota, tekiv\u00e4t he vaihtokaupat eri kylien v\u00e4lill\u00e4 vastasyntyneist\u00e4 lapsista. Kunkin kyl\u00e4n tuli luovuttaa vastakkaiselle heimolle yksi vastasyntynyt osoitukseksi aselevosta sek\u00e4 uhrina sopimuksen takeeksi.\u00a0Kristityt saarnaajat tunnistivat heti oivan v\u00e4lineen, jolla uskon perussanomaa saatettiin kertoa viel\u00e4 tehokkaammin ja kuulijoiden parhaiten ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 tavalla. He alkoivat kertoa rauhanlapsesta, joka oli t\u00e4t\u00e4kin korkeampi: esikoinen, joka on annettu, jotta vihamielisyys olisi kerralla haudattu ja jonka j\u00e4lkeen uhria ei en\u00e4\u00e4 koskaan tarvittaisi.<\/p>\n

N\u00e4it\u00e4 tapahtumia kirjoihin ja kansiin dokumentoineen kanadalaisen l\u00e4hetysty\u00f6ntekij\u00e4n Don Richardsonin tarina on l\u00e4hes t\u00e4ydellist\u00e4 joululuettavaa. Kuten Sawuy-kansan uhrilapsi, tulee Jeesus-lapsi kansan keskuuteen luomaan rauhaa eli poistamaan taivaan ja maan v\u00e4list\u00e4 konfliktia. Koko jouluevankeliumin ja sen taiteellisten kuvausten l\u00e4pitunkeva idea on ajatus rauhasta my\u00f6s maassa ihmisten kesken.<\/p>\n

P. D. Jamesin kirja The Children of Men<\/em>, josta on tehty saman niminen elokuva (ohjannut Alfonso Cuar\u00f3n, 2006), kertoo dystooppisen version ihmiskunnan tulevaisuudesta ja oman vertauskuvallisen versionsa jouluevankeliumista. Ihmiskunta on muuttunut hedelm\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja kulkemassa kohti sukupuuttoa, kunnes kuin ihmeen kautta yksi nainen tulee raskaaksi ja synnytt\u00e4\u00e4 pojan. Keskell\u00e4 sotaa ja levottomuuksia ihmelapsi on ainoa asia, mik\u00e4 saa taistelut taukoamaan hetkeksi ja sotilaat molemmin puolin j\u00e4hmettym\u00e4\u00e4n, kun joukko pakolaisia kuljettaa lasta rintaman l\u00e4vitse turvaan.<\/p>\n

Kristinuskosta l\u00f6ytyy paradoksi, joka on vuosisatojen ajan sis\u00e4ltynyt kristilliseen uskoon ja kulttuuriin. Teologisesti rauhaa ja oikeudenmukaisuutta ei pit\u00e4isi olla saavutettavissa t\u00e4m\u00e4n maailmanajan aikana, vaan hartaan ihmisen tulisi laittaa aina toivonsa tuonpuoleiseen. Tapa, jolla rauha kristillisess\u00e4 maailmankuvassa v\u00e4littyy maailmaan, liittyy toisaalta synnin voittamiseen, toisaalta taivaan valtakunnan tulemiseen l\u00e4sn\u00e4olevaksi. Paradoksi syntyy siit\u00e4, ett\u00e4 tuonpuoleisen toivon keskeisyydest\u00e4 huolimatta kristillinen kulttuuri on vaikutuspiiriss\u00e4\u00e4n l\u00e4nness\u00e4 ja muuallakin saanut aikaiseksi merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 vakautta, hyvinvointia ja rauhaa jo t\u00e4ss\u00e4kin ajassa.<\/p>\n

Uskonnon, kulttuurin ja politiikan ketju on kuitenkin asia, jonka varaan ei ole helppo j\u00e4tt\u00e4\u00e4 ihmiskunnan tulevaisuutta. Vaikka kristilliseen teologiaan kuuluukin l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti n\u00e4ky ja toivo lopullisesta sosiaalisesta oikeudenmukaisuudesta ja maailmanrauhasta, joka aika ajoin pist\u00e4ytyy my\u00f6s t\u00e4ss\u00e4 ajassa, kuinka kaiken t\u00e4m\u00e4n hyv\u00e4n on tarkoitus toteutua? Kuinka ison osan v\u00e4est\u00f6st\u00e4 on oltava kristittyj\u00e4, ett\u00e4 ajallinen toive toteutuu? Vai tahdommeko kenties palata Euroopassa siihen aikaan, jolloin maan kuninkaan tai keisarin uskonto ratkaisi kansakunnan kohtalon?<\/p>\n

Pysyv\u00e4\u00e4 rauhaa ei saavuteta sill\u00e4, ett\u00e4 konfliktin eri osapuolet riisutaan v\u00e4liaikaisesti aseista ja laaditaan rauhansopimus. Rauha saapuu todellisuudessa vasta, kun molemmat osapuolet ovat halukkaita etsim\u00e4\u00e4n vaihtoehtoa ja kun syyt konfliktille ovat poissa. Rauha ei ole ainoastaan ulkoisen v\u00e4kivallan puutetta, vaan olotila, jossa halu konfliktien ratkaisemiseen tuhoavalla tavalla ei en\u00e4\u00e4 tule kyseeseen ja jossa koston kierre on saatu katkaistua.<\/p>\n

T\u00e4t\u00e4 kirjoittaessani Syyrian ja Irakin alueella on koettu uudenlainen rauhan hetki. ISIS on kukistettu, mutta t\u00e4t\u00e4 rauhaa ei saavutettu pehmein keinoin vaan silkalla sotilaallisella voimalla. Kurdijohtoisten peshmerga-joukkojen avustuksella terroristiryhmittym\u00e4n viimeisetkin asemat saatiin vallattua takaisin jo loppusyksyst\u00e4. ”Islamilaisen valtion” tarina alueellisena valtana on ohi, vaikka t\u00e4m\u00e4 k\u00e4\u00e4nne ei her\u00e4tt\u00e4nyt erityisen suurta huomiota kansainv\u00e4listen medioiden p\u00e4\u00e4uutisissa. Samalla terroristij\u00e4rjest\u00f6n tappio lakkautti k\u00e4ynniss\u00e4 olleen kansanmurhakampanjan jesidiv\u00e4hemmist\u00f6\u00e4 kohtaan.<\/p>\n

Demokraattisen, ihmisoikeuksia kunnoittavan l\u00e4nnen ja terrorististen ryhmittymien v\u00e4lill\u00e4 ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista tasavertaista sosiaalista vaihdantaa, joka tekisi rauhan mahdollisesti neuvotteluteitse. Mink\u00e4\u00e4nlaista vaihtokauppaa ei voida tehd\u00e4, ”terroristien kanssa ei neuvotella”. Mik\u00e4\u00e4n sopimus, lahja tai hyv\u00e4n toivon ele ei olisi riitt\u00e4v\u00e4 aikaansaamaa v\u00e4kivaltaisuuksien loppumista. Juuri t\u00e4st\u00e4 syyst\u00e4 sodat jatkuvat viel\u00e4 t\u00e4st\u00e4kin eteenp\u00e4in. Sota ei ole moderninakaan aikana ollut ainoastaan ehk\u00e4ist\u00e4v\u00e4 ja torjuttava paha, vaan se s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 edelleen asemansa traagisena v\u00e4lineen\u00e4 tiettyjen t\u00e4rkeiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Edelleen on olemassa rauhaa, jota saadaan aikaiseksi vain sotimalla.<\/p>\n

Joulu on niit\u00e4 vuoden harvoja juhlia, jolloin kaikki pys\u00e4htyv\u00e4t kunnioittamaan joulunajan harrasta tunnelmaa. Turkulainen joulurauhan julistus on Suomessa edelleen eritt\u00e4in suosittu tv-l\u00e4hetys. Moni t\u00e4ysin maallistunutkin ihminen ottaa mielell\u00e4\u00e4n vastaan my\u00f6s paavin koko maailmalle suunnatun siunauksensa Vatikaanista. Rauha on keskeinen teema my\u00f6s moderneissa joululauluissa: vaikkakin niist\u00e4 soitetuimmassa on kaikuja 1960-luvun rauhanliikkeest\u00e4, jonka suurin heikkous on uskoa, ett\u00e4 maailmanrauha on puhtaasti haluamisesta kiinni.<\/p>\n

Kristinusko ei kuitenkaan ole t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa hiipumassa, vaan terveess\u00e4 kasvussa. Viime vuosikymmenten aikana ovat ainakin Afrikka, Kiina, muu Kaukoit\u00e4 ja V\u00e4li-Amerikka rakentaneet tuhansia ja tuhansia uusia seurakuntia, ja se n\u00e4kyy alueiden kulttuurissa. Kristillinen toivo ei ole h\u00e4vi\u00e4m\u00e4ss\u00e4 minnek\u00e4\u00e4n.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Jouluteksti Mieleeni tuli vuosikymmenten takainen tarina l\u00e4hetyssaarnaajista, joiden kutsumuksena oli tehd\u00e4 kristillist\u00e4 l\u00e4hetysty\u00f6t\u00e4 Papualla asuvan heimokansan parissa. Vastaanotto n\u00e4iss\u00e4 Sawuy-kansaksi kutsuttujen heimojen parissa oli ollut positiivinen ja paikalliset ihmiset olivat useaan otteeseen pyyt\u00e4neet l\u00e4nsimaisia vierailijoita j\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4n luokseen pidemm\u00e4ksikin aikaa. Kuten l\u00e4hetysty\u00f6h\u00f6n kuuluu, heimoja autettiin taloudellisesti ja sosiaalisesti, Raamatut k\u00e4\u00e4nnettiin paikallisille kielille ja niin edelleen.\u00a0Asukkailla oli … Jatka lukemista ”Lapsi joka lopettaa sodat”<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7],"tags":[],"class_list":["post-584","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-filosofia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/584"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=584"}],"version-history":[{"count":45,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/584\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":828,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/584\/revisions\/828"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=584"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=584"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=584"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}