{"id":732,"date":"2018-01-13T19:08:09","date_gmt":"2018-01-13T17:08:09","guid":{"rendered":"https:\/\/leskinen.net\/blogi\/?p=732"},"modified":"2018-04-07T15:00:27","modified_gmt":"2018-04-07T15:00:27","slug":"historiakirja-rovaniemen-kunnallisklubista","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/historiakirja-rovaniemen-kunnallisklubista\/","title":{"rendered":"Historiakirja Rovaniemen Kunnallisklubista"},"content":{"rendered":"<p>Nyt vuodenvaihteessa julkaistiin kirja Rovaniemen Kunnallisklubi ry:n satavuotisesta historiasta. Olin kirjaprojektissa mukana Lapin yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen my\u00f6t\u00e4, ja yksi kirjan artikkeleista on kirjoittamani. Historiakirjan laatinut tutkijoista ja opiskelijoista koostunut ty\u00f6ryhm\u00e4 teki haastatteluja, penkoi klubin arkistoja ja tutki &#8221;herrakerhon&#8221; perinnett\u00e4 paikoitellen kriittisell\u00e4kin otteella. Klubi itse oli ty\u00f6n tilaaja.<\/p>\n<p>Itsen\u00e4istymisen vuonna 1917 perustettu Rovaniemen Kunnallisklubi on yksi Suomen niin sanotuista yhteistoimintaklubeista (YT-klubit), joita ovat muun muassa Helsingin Suomalainen Klubi, Tampereen Ammattiklubi ja Kemin Meriklubi. Rovaniemell\u00e4 j\u00e4seniksi hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n miehi\u00e4, ja vieraaksikin klubilaisten tiloihin p\u00e4\u00e4sev\u00e4t vain muiden YT-klubien miesj\u00e4senet. Kunnallisklubi tuli vuosikymmenten my\u00f6t\u00e4 tunnetuksi monista maineikkaista j\u00e4senist\u00e4\u00e4n, biljardiharrastuksesta ja rahapelaamisesta. Rovaniemel\u00e4iset tuntevat sen toki my\u00f6s ravintolatoiminnasta.<\/p>\n<p>Nyt t\u00e4rke\u00e4 palanen rovaniemel\u00e4ist\u00e4 historiaa on saatu kansiin. Kunnallisklubin alkuper\u00e4isl\u00e4hteet olivat l\u00e4hes kokonaan kadonneet, joten iso osa teoksen sis\u00e4ll\u00f6st\u00e4 pohjautuu paikallisiin tarinoihin, haastatteluihin ja elossa olevien j\u00e4senten muisteluihin. Aiemmin klubista oli juhlavuosia varten laadittu virallisen tuntuisia historiikkeja. Nyt julkaistu kirja k\u00e4sittelee klubin historiaa ja perinnett\u00e4 kulttuurihistoriallisella otteella.<\/p>\n<p>Oma artikkelini paneutuu klubista kerrottuihin tarinoihin ja legendoihin. Tein artikkelia varten taustaty\u00f6t\u00e4 ja haastatteluja, joiden pohjalta kirjoitin muun muassa menneiden vuosikymmenten uhkapeleist\u00e4, legendaarisimmista henkil\u00f6ist\u00e4 ja v\u00e4rikk\u00e4immist\u00e4 kommelluksista. Vertailin my\u00f6s kerrottuja tarinoita ja niiden merkityst\u00e4 muihin herrakerhoihin maailmalla. Suurin osa dokumentoiduista tapahtumista sijoittuu 1960\u201380-luvuille, jotka oman tulkintani mukaan olivat klubin historiassa viel\u00e4 er\u00e4\u00e4nlaista kulta-aikaa.<\/p>\n<p>Kirjaa voi tiedustella suoraan <a href=\"http:\/\/kunnallisklubi.nettisivu.org\/yhteystiedot\/\">kustantajalta<\/a>.<\/p>\n<p><em>Miikka-Markus Leskinen: Tarinoita ja legendoja\u00a0Kunnallisklubista.<br \/>\nTeoksessa Rovaniemen Kunnallisklubi itsen\u00e4isess\u00e4 Suomessa. Marja Tuominen, Tiina Harjumaa ja Mika Luoma-aho (toim.). Kustantaja: Rovaniemen Kunnallisklubi ry. Rovaniemi 2017.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Nyt vuodenvaihteessa julkaistiin kirja Rovaniemen Kunnallisklubi ry:n satavuotisesta historiasta. Olin kirjaprojektissa mukana Lapin yliopiston kulttuurihistorian oppiaineen my\u00f6t\u00e4, ja yksi kirjan artikkeleista on kirjoittamani. Historiakirjan laatinut tutkijoista ja opiskelijoista koostunut ty\u00f6ryhm\u00e4 teki haastatteluja, penkoi klubin arkistoja ja tutki &#8221;herrakerhon&#8221; perinnett\u00e4 paikoitellen kriittisell\u00e4kin otteella. Klubi itse oli ty\u00f6n tilaaja. Itsen\u00e4istymisen vuonna 1917 perustettu Rovaniemen Kunnallisklubi on yksi &hellip; <a href=\"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/historiakirja-rovaniemen-kunnallisklubista\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Historiakirja Rovaniemen Kunnallisklubista&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":825,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[6],"tags":[],"class_list":["post-732","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=732"}],"version-history":[{"count":15,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":749,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/732\/revisions\/749"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/825"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=732"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=732"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=732"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}