{"id":776,"date":"2016-06-24T17:02:01","date_gmt":"2016-06-24T17:02:01","guid":{"rendered":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/?p=776"},"modified":"2018-03-19T17:04:02","modified_gmt":"2018-03-19T17:04:02","slug":"kaikki-meista-eivat-olleetkaan-eurooppalaisia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/kaikki-meista-eivat-olleetkaan-eurooppalaisia\/","title":{"rendered":"Kaikki meist\u00e4 eiv\u00e4t olleetkaan eurooppalaisia"},"content":{"rendered":"<p><em>Julkaisu Lapin Kansan lukijat-osastossa 28.6.2016 (<a href=\"http:\/\/www.lapinkansa.fi\/lukijat\/kaikki-eivat-olleetkaan-eurooppalaisia\/\">linkki<\/a>) otsikolla \u201dKaikki\u00a0 eiv\u00e4t olleetkaan eurooppalaisia\u201d<\/em><\/p>\n<p>Sit\u00e4 pidettiin aivan tavallisena \u00e4\u00e4nestyksen\u00e4. Taustalla oli Skotlannin \u00e4\u00e4nestys itsen\u00e4isyydest\u00e4, jonka ei-puoli oli selke\u00e4sti voittanut. T\u00e4h\u00e4n asti kaikki eurooppalaiset puheet EU-erosta ovat olleet vain puheita, ei tekoja. Brexit-\u00e4\u00e4nestyksen my\u00f6t\u00e4 puheet muuttuivat teoiksi, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suuntaista muutosta osattu todellisuudessa odottaa.<\/p>\n<p>Lontoo on huomenna kauempana Suomesta kuin toissap\u00e4iv\u00e4n\u00e4. Viime vuosikymmenten globalisaatiokehitys on totuttanut meid\u00e4t ajatukseen, ett\u00e4 kansat ja kulttuurit l\u00e4henev\u00e4t toisiaan, ja ett\u00e4 poliittinen kehitys seuraa t\u00e4t\u00e4 kulttuurista kehityst\u00e4. Nyt maailma on j\u00e4lleen astetta suurempi. Britannian EU-ero voi jopa k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 globalisaationkehityksen kelkan.<\/p>\n<p>Brexit on ennen kaikkea merkki kulttuurin vaikutuksesta kansainv\u00e4liselle politiikalle. Iso-Britanniassa ja varsinkin Englannissa on esiintynyt konservatiivista ajattelua, ett\u00e4 Britannia ei koskaan ollut osa Eurooppaa. \u00c4\u00e4nestyksen alla EU:ssa pysymisen kannattajat vetosivat \u201dbrittil\u00e4iseen eurooppalaisuuteensa\u201d \u2013 ilmaisu, jota ei tarvittaisi, jos eurooppalaisuus olisi itsest\u00e4\u00e4nselvyys.<\/p>\n<p>Iso-Britannia johtaa Kansainyhteis\u00f6\u00e4, jonka 53:n valtion monarkkina on Kuningatar Elisabeth II. Historiallisesti merkitt\u00e4vimp\u00e4n\u00e4 siirtomaavaltana Britannialla on edelleen my\u00f6s hallussaan 14 mertentakaista territoriota, joissa asuu yhteens\u00e4 250 000 ihmist\u00e4. Britannia on my\u00f6s parlamentaristisen demokratian synnyinmaa. EU:sta eroamista kannattaneen leirin lausahdus \u201dMake Britain Great again\u201d kuvastaakin irtaantumista Euroopan unionin yliparlamentaarisesta byrokratiasta.<\/p>\n<p>Brexit on ennen kaikkea s\u00e4r\u00f6 kansainv\u00e4lisess\u00e4 yhteis\u00f6ss\u00e4. Tulevasta vuosikymmenest\u00e4 voikin tulla kansallisvaltioiden erilliskehityksen aikakausi.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Julkaisu Lapin Kansan lukijat-osastossa 28.6.2016 (linkki) otsikolla \u201dKaikki\u00a0 eiv\u00e4t olleetkaan eurooppalaisia\u201d Sit\u00e4 pidettiin aivan tavallisena \u00e4\u00e4nestyksen\u00e4. Taustalla oli Skotlannin \u00e4\u00e4nestys itsen\u00e4isyydest\u00e4, jonka ei-puoli oli selke\u00e4sti voittanut. T\u00e4h\u00e4n asti kaikki eurooppalaiset puheet EU-erosta ovat olleet vain puheita, ei tekoja. Brexit-\u00e4\u00e4nestyksen my\u00f6t\u00e4 puheet muuttuivat teoiksi, eik\u00e4 t\u00e4m\u00e4n suuntaista muutosta osattu todellisuudessa odottaa. Lontoo on huomenna kauempana Suomesta &hellip; <a href=\"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/kaikki-meista-eivat-olleetkaan-eurooppalaisia\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kaikki meist\u00e4 eiv\u00e4t olleetkaan eurooppalaisia&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-776","post","type-post","status-publish","format-standard","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/776"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=776"}],"version-history":[{"count":1,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/776\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":777,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/776\/revisions\/777"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=776"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=776"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=776"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}