{"id":849,"date":"2018-06-10T18:35:37","date_gmt":"2018-06-10T18:35:37","guid":{"rendered":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/?p=849"},"modified":"2018-06-12T09:10:24","modified_gmt":"2018-06-12T09:10:24","slug":"kaaoksen-vastustaminen","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/kaaoksen-vastustaminen\/","title":{"rendered":"Kaaoksen vastustaminen \u2013 Jordan B. Peterson"},"content":{"rendered":"<p>Olen seurannut pitk\u00e4\u00e4n kanadalaisen psykologian professorin <a title=\"Professori Jordan Peterson, nuorten miesten is\u00e4hahmo internetiss\u00e4. Uusi Tie 19.2.2018\" href=\"https:\/\/uusitie.com\/professori-jordan-peterson-nuorten-miesten-isahahmo-internetissa\/\" target=\"_blank\" rel=\"noopener\">Jordan B. Petersonin<\/a> edesottamuksia. Jo reilu vuosi sitten oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nimi tulisi viel\u00e4 nousemaan hyvin laajaan tietoisuuteen. Peterson on todella kiistanalainen ja mielipiteit\u00e4 jakava persoona, jonka julkisia esiintymisi\u00e4 protestoidaan voimakkaasti, joten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 akateemisesta t\u00e4hdenlennosta kirjoittaminen ei helppoa ottamatta itse voimakasta kantaa.<\/p>\n<p>Petersonin keskeiset ajatukset voi kuvailla muutamalla lauseella. N\u00e4kyvimmin h\u00e4n on noussut julkisuuteen feminismin vastaustamisella. Ammatiltaan h\u00e4n on kliininen psykologi ja Toronton yliopiston psykologian professori, joka pyrkii kirjoillaan ja puheillaan saamaan lukijansa el\u00e4m\u00e4\u00e4n vastuullista ja merkityksellist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Self-help -kirjailija, jonka sanoma muistuttaa monia tunnettuja el\u00e4m\u00e4nhallinnan oppaita, mutta joka yll\u00e4tt\u00e4\u00e4 syvyydell\u00e4\u00e4n ja traagisuudellaan.<\/p>\n<p>Petersonin mielest\u00e4 l\u00e4nsimaisessa kulttuurissa ei ole viime aikoina riitt\u00e4v\u00e4sti pidetty esill\u00e4 yksil\u00f6llisen vastuun merkityst\u00e4, mink\u00e4 Peterson n\u00e4kee valtavan suurena ongelmana. El\u00e4m\u00e4nohjeiden keskeisen\u00e4 ajatuksena on, ett\u00e4 maailman ep\u00e4oikeudenmukaisuus on hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4, kun taas haaveet maailman muuttamisesta sek\u00e4 poliittinen aktivismi varsinkin vasemmiston suunnalta johtaa vain entist\u00e4 suurempaan kurjuuteen.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on k\u00e4rsimyst\u00e4, joten on l\u00f6ydett\u00e4v\u00e4 sellainen merkitys, ett\u00e4 vastoink\u00e4ymiset on mahdollista siet\u00e4\u00e4. Vaikka Peterson ei ole itse esimerkiksi konservatiivinen kristitty, h\u00e4n k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 luennoissaan esimerkiksi Raamatun kertomuksia ja kristillist\u00e4 symboliikkaa.<\/p>\n<p>N\u00e4ill\u00e4 opeilla lukija ohjataan vastustamaan ryhm\u00e4ajattelua, arvottomuutta ja kaaosta. Liika j\u00e4rjestys synnytt\u00e4\u00e4 rajoitteita ja pakottavaa hierarkiaa, ja liika kaaos luo sekasortoa ja el\u00e4m\u00e4nhallinnan puutetta. T\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n maailmassa on aivan liikaa kaaosta. Oikea tie l\u00f6ytyy n\u00e4iden kahden v\u00e4list\u00e4. Petersonin ihmiskuva on dualistinen: ihminen on sek\u00e4 hyv\u00e4 ett\u00e4 paha. Itsens\u00e4 tunteminen alkaa sen ymm\u00e4rt\u00e4misest\u00e4, mink\u00e4laisiin kauheuksiin ihminen itse kykenee.<\/p>\n<p>Erityisesti Peterson hy\u00f6kk\u00e4\u00e4 feminismi\u00e4 vastaan, koska h\u00e4nen mukaansa vasemmistolaiset ideologiat keskittyv\u00e4t syytt\u00e4m\u00e4\u00e4n yhteiskunnallisia rakenteita ja luovat uhrimentaliteettia sen sijaan, ett\u00e4 antaisivat yksil\u00f6ille ev\u00e4\u00e4t parantaa itse omaa tilannettaan.\u00a0Peterson vastustaa varsinkin sit\u00e4 yhteiskunnallista aktivismia, jota h\u00e4n itse kutsuu <em>postmoderniksi uusmarksilaisuudeksi<\/em>. Sen ajajat kulkevat\u00a0<em>sosiaalisen oikeudenmukaisuuden<\/em>\u00a0(social justice) nimell\u00e4 ja ovat radikaaleja vasemmistolaisia ideologeja. Sosiaalinen oikeudenmukaisuus edist\u00e4\u00e4 \u00e4\u00e4ripoliittista agendaa, vaikka sin\u00e4ns\u00e4 pintapuolisesti kannattaa tasa-arvoa ja syrjivien rakenteiden purkamista. T\u00e4ss\u00e4 uusmarksilaisuuden k\u00e4sitteess\u00e4 ja sen merkityksess\u00e4 onkin puimista, ja se on samalla er\u00e4s Petersonin ajattelun kompastuskivist\u00e4.<!--more--><\/p>\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-lang=\"fi\">\n<p dir=\"ltr\" lang=\"es\">Jordan Peterson. <a href=\"https:\/\/t.co\/TGKtpeQGsa\">https:\/\/t.co\/TGKtpeQGsa<\/a> <a href=\"https:\/\/t.co\/1SuryMrpMT\">pic.twitter.com\/1SuryMrpMT<\/a><\/p>\n<p>\u2014 Miikka-Markus Leskinen (@MMLeskinen) <a href=\"https:\/\/twitter.com\/MMLeskinen\/status\/997894268328071168?ref_src=twsrc%5Etfw\">19. toukokuuta 2018<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Jordan Peterson on synkk\u00e4 ja vakava hahmo. Median haastatteluissa h\u00e4n on silminn\u00e4hden \u00e4rtynyt, jatkuvasti varpaillaan eik\u00e4 pid\u00e4 kevytmielisyydest\u00e4. H\u00e4n uskoo aidosti olevansa keskell\u00e4 vakavaa taistelua l\u00e4ntisen maailman tilasta ja kertoo olevansa kauhuissaan. L\u00e4nsimaiset yliopistot on pilattu postmodernilla marxilaisella ajattelulla niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 ne saattavat olla pysyv\u00e4sti korjauskelvottomia.<\/p>\n<p>Petersonin viesti on todella purrut erityisesti nuoreen yleis\u00f6\u00f6n. Normaalisti huvittavia meemej\u00e4 jakavat nuoret netink\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ovat yht\u00e4kki\u00e4 erityisen kiinnostuneita arvoista, velvollisuuksista, kristinuskon peruskertomuksista ja filosofisista arkkityypeist\u00e4. Noin pari viikkoa sitten BBC tituleerasi Jordan Petersonin l\u00e4nsimaiden t\u00e4m\u00e4n hetken merkitt\u00e4vimm\u00e4ksi ajattelijaksi.<\/p>\n<p>Peterson harrastaa selke\u00e4sti er\u00e4\u00e4nlaista filosofista provokaatiota. Pyrkimys perusteellisuuteen ja ennakkoluulottomaan, kokeelliseen ajatteluun on ajanut miehen toistuvasti vaikeuksiin. Ajattelusta on riisuttu diplomaattisuus ja konsensuksen hakeminen, hy\u00f6kk\u00e4ys ideologista vasemmistoa vastaan on ilmeinen, ja t\u00e4h\u00e4n ep\u00e4diplomaattisuuteen Peterson toistuvasti my\u00f6s kompastuu julkisuudessa.<\/p>\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-lang=\"fi\">\n<p dir=\"ltr\" lang=\"fi\">Jordan Peterson Joe Roganin vieraana kaksi ja puoli tuntia. Jo 500\u00a0000 katselua alle vuorokaudessa. Peterson aloittaa sill\u00e4, miksi YouTube tappaa pois television. <a href=\"https:\/\/t.co\/kMfI1fSz42\">https:\/\/t.co\/kMfI1fSz42<\/a><\/p>\n<p>\u2014 Miikka-Markus Leskinen (@MMLeskinen) <a href=\"https:\/\/twitter.com\/MMLeskinen\/status\/958720372316213250?ref_src=twsrc%5Etfw\">31. tammikuuta 2018<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Poliittisesti h\u00e4n on maltillisen keskustalainen tai kevyell\u00e4 tavalla konservatiivinen hahmo, mutta silti filosofisessa ja sosiaalisessa mieless\u00e4 radikaali. \u00c4\u00e4rioikeistoleima heilahtaa hyvin useasti Petersonin suuntaan, mutta h\u00e4ness\u00e4 ei ole mit\u00e4\u00e4n samaa \u00e4\u00e4rioikeistolaisten liikkeiden tai tavoitteiden kanssa. Kuten hyvin monet muut t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n konservatiiviset tai vasemmiston ideologiaa vastustavat tahot, my\u00f6s Peterson sanoo itse olevansa <em>klassinen liberalisti<\/em>. Toisaalta h\u00e4n torjuu jyrk\u00e4sti kaikki kriitikoiden pyrkimykset leimata h\u00e4nen viestins\u00e4 poliittiseksi tai sijoittaa se poliittiselle kent\u00e4lle.<\/p>\n<p>On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 Petersonilla ei ole kovinkaan hyv\u00e4\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 politiikasta tai yhteiskunnallisesta vaikuttamisesta. H\u00e4nell\u00e4 ei ole kunnollista vastausta siihen, kuinka vastuullisuutta ja merkityksellisyytt\u00e4 korostava self-help lopulta k\u00e4\u00e4ntyisi yhteiskunnalliseksi aatteeksi. Petersonin vastaus on, ett\u00e4 h\u00e4n vastustaa kaikkea ideologiaa ja aatetta. H\u00e4n ei ole sosiologi eik\u00e4 poliitikko, vaan psykologi ja filosofi.<\/p>\n<p>Peterson on kiinnostunut vain yksil\u00f6ist\u00e4, ei sosiaalisista ryhmist\u00e4. Viesti\u00e4 ei ole suunnattu millek\u00e4\u00e4n ryhm\u00e4lle, oli se sitten valtavirran valkoista heteroporukkaa tai marginaalista etnist\u00e4 v\u00e4hemmist\u00f6\u00e4. Kuitenkin julkisuuden megaluokan t\u00e4hdenlento, jollainen h\u00e4nest\u00e4 on viime aikoina tullut, on selv\u00e4sti poliittista laatua. Kuinka muuten radikaalia feminististen tavoitteiden ja vasemmistolaisen ideologian vastaista viesti\u00e4 voisi muulla tavalla edes tulkita?<\/p>\n<p>Petersonin tapa puhua <em>postmodernin uusmarksilaisuuden<\/em> vaarallisuudesta vetoaa siihen samaan ryhm\u00e4\u00e4n, joka on tottunut vastustamaan <em>kulttuurimarxismina<\/em> tunnettua ilmi\u00f6t\u00e4. Olen itse kirjoittanut ja puhunut jo vuosia kulttuurimarxismi-k\u00e4sitteen k\u00e4yt\u00f6st\u00e4 ja ollut muun muassa Radio Dein l\u00e4hetyksess\u00e4 jo elokuussa 2013 keskustelemassa aiheesta teologi Juha Ahvion kanssa.<\/p>\n<p>Kulttuurimarxismilla tarkoitetaan 1900-luvulla kulttuurintutkimuksessa ja niin sanotussa kriittisess\u00e4 teoriassa syntynytt\u00e4 tavoitetta ajaa marxilaista vallankumousta l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa kulttuurin keinoin: sen merkkej\u00e4 on monien konservatiivisten kommentaattoreiden mukaan sateenkaariliike, avoin maahanmuutto ja muut jyrk\u00e4n oikeiston usein vastustamat arvot ja tavoitteet. Moni aiheesta puhunut tutkija pit\u00e4\u00e4 kulttuurimarxismista puhumista er\u00e4\u00e4nlaisena salaliittoteoriana, jonka perusteita on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4 itse vasemmiston akateemisesta kirjallisuudesta.<\/p>\n<p><em>Postmoderni uusmarksilaisuus\u00a0<\/em>on monella tapaa <em>kulttuurimarxismia<\/em> uskottavampi ilmi\u00f6. Ainakin uusmarksilaisuus sent\u00e4\u00e4n aidosti l\u00f6ytyy k\u00e4sitteen\u00e4 akateemisista teksteist\u00e4 ja poliittisesta filosofiasta. Mielest\u00e4ni Petersonin tapa tunnistaa t\u00e4m\u00e4 l\u00e4nsimaissa laajasti vaikuttava ideologinen blokki on uskottava ja ajankohtainen. Sen t\u00e4rkein ilmentym\u00e4 on muun muassa kaikkien ihmist\u00e4 koskevien biologisten ominaisuuksien kielt\u00e4minen, kuten sukupuolen pit\u00e4minen puhtaasti sosiaalisena ilmi\u00f6n\u00e4 tai ilmoitusasiana. Toisaalta t\u00e4m\u00e4 postmoderni ideologia pit\u00e4\u00e4 kaikkea yhteiskunnassa ilmenev\u00e4\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoa sortavan patriarkaatin tuotoksena. Filosofisemmin voitaisiin todeta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 postmoderni aate k\u00e4sittelee kaikkea<\/p>\n<p>Miss\u00e4 puhe uusmarksilaisuuden uhasta ontuu, on juuri t\u00e4m\u00e4 uhan realisointi. Mink\u00e4lainen uhka tai vaara t\u00e4m\u00e4 aate sitten on? Peterson toistuvasti ep\u00e4onnistuu n\u00e4iden loogisten yhteyksien luomisessa. Tottakai on selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 esimerkiksi postmodernin vasemmiston yll\u00e4pit\u00e4m\u00e4 yhteiskunnallisilla rakenteilla maalailu, haittaa huolestuneen psykologin oman klinikan toimintaa. Kuinka autat <del>potilaita<\/del> <ins>asiakkaita<\/ins>, jotka on kasvatettu ajatukseen, ett\u00e4 henkil\u00f6kohtaiset haasteet ovat pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n yhteiskunnan vika?<\/p>\n<p>Petersonin v\u00e4itteiss\u00e4 on samoja ongelmakohtia kuin monissa populistissa tai kansaan syv\u00e4sti vetoavissa puheenvuoroissa: niiden on tarkoituksena luoda huolta yhteiskunnan tulevaisuudesta sek\u00e4 huolta laillisten yhteiskunnallisten prosessien tuhosta. Populisteilla on taipumus vedota sananvapauden, demokratian ja l\u00e4nsimaisen kulttuurin olevan uhattuna, kun on kyse tavallisista poliittisista erimielisyyksist\u00e4. Usein j\u00e4\u00e4 huomaamatta, ett\u00e4 vaikka poliittinen keskustelu on joskus repiv\u00e4\u00e4 ja henkil\u00f6\u00f6n menev\u00e4\u00e4, se voi sin\u00e4ns\u00e4 olla osa normaalia demokraattista prosessia.<\/p>\n<blockquote class=\"twitter-tweet\" data-lang=\"fi\">\n<p dir=\"ltr\" lang=\"fi\">TIHEIN puolituntinen, jonka voi videon \u00e4\u00e4rell\u00e4 viett\u00e4\u00e4. En keksinyt juuri muuta adjektiivia. Ota penkist\u00e4 kiinni ennen katsomista. <a href=\"https:\/\/t.co\/iUtNV0ccoz\">https:\/\/t.co\/iUtNV0ccoz<\/a><\/p>\n<p>\u2014 Miikka-Markus Leskinen (@MMLeskinen) <a href=\"https:\/\/twitter.com\/MMLeskinen\/status\/953669673345839104?ref_src=twsrc%5Etfw\">17. tammikuuta 2018<\/a><\/p><\/blockquote>\n<p><script async=\"\" src=\"https:\/\/platform.twitter.com\/widgets.js\" charset=\"utf-8\"><\/script><\/p>\n<p>Mink\u00e4 puolesta Peterson taistelee? N\u00e4m\u00e4 tavoitteet tuntuvat palvelevan poliittisen kent\u00e4n konservatiivista laitaa varsin hyvin. Kuulijaan tarttuva suora puhe innostaa ja synnytt\u00e4\u00e4 taisteluhenke\u00e4. Viesti on kiireellinen ja puhetapa voi olla raa&#8217;an suoraa. Petersonin julkinen persoona muistuttaa l\u00e4hes jonkinlaista askeettista mystikkoa, joka pyrkii j\u00e4rkytt\u00e4m\u00e4\u00e4n kuulijaansa ja samanaikaisesti prosessoi omaa kauhuaan maailmaa kohtaan.<\/p>\n<p>Toivon kyll\u00e4, ett\u00e4 yliopisto ja akateeminen maailma kuulevat edes osan nyt keskustelun alla olevista argumenteista. Yhteiskunta- ja sosiaalitieteet ovat kerta kaikkiaan jumittuneet toistamaan samaa kriittisyyden ja yhteiskunnallisen aktivismin keh\u00e4\u00e4, kun sen tulisi palata takaisin tieteentekemisen ja arvojen perusteisiin. Tieteiden tulisi k\u00e4yd\u00e4 enemm\u00e4n perustavaa maailmankuvallista keskustelua sek\u00e4 toisaalta ottaa kantaa, kuinka ty\u00f6el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 ja uralla voi menesty\u00e4 soveltamalla akateemisesti hankittua tietoa.<\/p>\n<p>Kansankielell\u00e4 t\u00e4m\u00e4 tarkoittaa, ett\u00e4 teorian, toisinajattelun ja kritiikin sijasta yliopiston ja akateemisen keskustelun tulisi antaa parempia v\u00e4lineit\u00e4 maailmassa p\u00e4rj\u00e4\u00e4miseen. Akateemisessa yhteis\u00f6ss\u00e4 oppii niin paljon kapitalismin ja vallitsevan yhteiskunnan kritiikki\u00e4, ett\u00e4 vapaan markkinatalouden maailmassa ja yksityisell\u00e4 sektorilla selvi\u00e4minen uhkaa tulla todelliseksi haasteeksi. Akateemiset teoriat maailmasta uhkaavat j\u00e4\u00e4d\u00e4 pelk\u00e4n yliopistomaailman omaisuudeksi, johon k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6llisen ja sovelletun tiedon varassa toimiva yhteiskunta ei v\u00e4lit\u00e4 edes ottaa kantaa.<\/p>\n<p>Kaiken kaikkiaan voi kuitenkin todeta, ett\u00e4 Jordan Peterson n\u00e4ytt\u00e4isi olevan oikeilla j\u00e4ljill\u00e4.\u00a0My\u00f6s monet arvostetut politiikkaa kommentoivat akateemikot kuten brittil\u00e4inen historioitsija Niall Ferguson tai tunnettu neurotieteilij\u00e4 Sam Harris ovat hyp\u00e4nneet samaan kelkkaan. Petersonin kanssa he ovat yhteen \u00e4\u00e4neen samaa mielt\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 n\u00e4enn\u00e4isen pehmeill\u00e4 poliittisilla tavoitteilla ratsastava ideologinen vasemmisto on aidosti vaarallinen voima l\u00e4nsimaisessa yhteiskunnassa. Niall Ferguson on jopa todennut, ett\u00e4 radikaalin vasemmiston p\u00e4\u00e4seminen valtaan olisi jopa vaarallisempaa kuin \u00e4\u00e4rioikeiston liikehdint\u00e4 tai laitaoikeisto eli\u00a0<em>alt-right<\/em>.<\/p>\n<p>Itse tulkitsen Petersonin roolia ja merkityst\u00e4 poliittisesti. H\u00e4nen sanomansa antaa maltilliselle konservatiiville mahdollisuuden olla radikaalisti poliittinen keskustalainen, hieman ristiriitaisesti ilmaistuna radikaalisti maltillinen. Peterson on er\u00e4\u00e4nlainen <em>tolkun ihmisen<\/em> \u00e4\u00e4rimuoto, joka sotii politiikan vasenta ja oikeaa \u00e4\u00e4rilaitaa vastaan sek\u00e4 maalailee uhkakuvia maltillisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen tulevaisuudesta. Ongelmana tietysti on, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 jyrkk\u00e4 ja ehdoton asenne pudottelee poliittisia pisteit\u00e4 my\u00f6s \u00e4\u00e4rioikeiston piikkiin. Peterson uskoo, ett\u00e4 h\u00e4nen oppinsa\u00a0\u2013 ryhm\u00e4identiteetin ja identiteettipolitiikan vastustaminen\u00a0\u2013 on vastal\u00e4\u00e4ke my\u00f6s \u00e4\u00e4rioikeiston uhalle.\u00a0Kuinka toimiva t\u00e4m\u00e4 vastal\u00e4\u00e4ke on, jos poliittisiin uhkakuviin voimakkaasti uskovat massat l\u00e4htisiv\u00e4t liikkeelle?<\/p>\n<p>Puhe arvoista palasi politiikkaan 2000- ja 2010-lukujen taitteessa koko l\u00e4ntisess\u00e4 maailmassa. Nyt, kun kuljetaan kohti 2020-lukua, ovat ideat ja aatteet uudessa nousussa. Nykyaikana julkinen intellektuelli voi saada merkitt\u00e4vi\u00e4kin asioita aikaan ajatuksilla ja n\u00e4kemyksill\u00e4, jotka perustuvat puhtaan tunteen ja ideologisen yhteenkuuluvuuden sijasta perusteltuihin argumentteihin ja tutkittuun tietoon. Julkisen intellektuellin on kuitenkin syyt\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4 tarkasti, mik\u00e4 on se poliittinen liike tai tavoitejoukko, jonka hyv\u00e4ksi yhteiskunnalliset saavutukset putoavat. Muuten sama kaaos odottaa tien p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ja tuijottaa suoraan takaisin.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Olen seurannut pitk\u00e4\u00e4n kanadalaisen psykologian professorin Jordan B. Petersonin edesottamuksia. Jo reilu vuosi sitten oli n\u00e4ht\u00e4viss\u00e4 merkkej\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 nimi tulisi viel\u00e4 nousemaan hyvin laajaan tietoisuuteen. Peterson on todella kiistanalainen ja mielipiteit\u00e4 jakava persoona, jonka julkisia esiintymisi\u00e4 protestoidaan voimakkaasti, joten my\u00f6sk\u00e4\u00e4n t\u00e4st\u00e4 akateemisesta t\u00e4hdenlennosta kirjoittaminen ei helppoa ottamatta itse voimakasta kantaa. Petersonin keskeiset ajatukset &hellip; <a href=\"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/kaaoksen-vastustaminen\/\" class=\"more-link\">Jatka lukemista<span class=\"screen-reader-text\"> &#8221;Kaaoksen vastustaminen \u2013 Jordan B. Peterson&#8221;<\/span><\/a><\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":858,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[7,5],"tags":[],"class_list":["post-849","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-filosofia","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=849"}],"version-history":[{"count":44,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":901,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/849\/revisions\/901"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/858"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=849"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=849"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=849"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}