Toisin kuin useat 1900-luvulla vaikuttaneet politiikan tutkimuksen koulukunnat ovat opettaneet, on globaali j\u00e4rjestys hyvin pitk\u00e4lle ihmisen luomusta ja ihminen ohjaa valtioiden toimintaa tietoisesti. Maailmanj\u00e4rjestys ei perustu vain jonkinlaiseen \u201ddarwinistiseen\u201d tai ennalta m\u00e4\u00e4riteltyyn joukkoon luonnonlakeja, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi valtioiden ja kansojen kohtalot maailmanpolitiikan kent\u00e4ll\u00e4. T\u00e4llainen ajattelu on arvojohtoisen ulkopolitiikan vastakohta.<\/p>\n
Kristillisdemokratia on poliittisena perinteen\u00e4 aidosti kansainv\u00e4linen ja sill\u00e4 on syv\u00e4t eurooppalaiset juuret. Suomessa se on tuontituote. Vaikka meill\u00e4 kotimaassa kristillisdemokraattinen aate on pieni toimija, on sill\u00e4 Euroopan tasolla sen verran suuri merkitys, ett\u00e4 on aiheellista kysy\u00e4 emoaatteemme suhdetta kansainv\u00e4liseen politiikkaan.<\/p>\n
Ymm\u00e4rrys siit\u00e4, mink\u00e4lainen on globaalin j\u00e4rjestyksen rakenne, vaikuttaa siihen, miten valtioiden v\u00e4list\u00e4 politiikkaa johdetaan. Suomalaiseen poliittiseen historiaan perehtyneille on tullut tutuksi muun muassa kylm\u00e4n sodan aikainen Paasikiven-Kekkosen linja, joka pyrki Suomen selviytymiseen liittoutumattomana ja puolueettomana valtiona. Suomen linja heijasteli pitk\u00e4\u00e4n niin sanottua reaalipolitiikkaa.<\/p>\n
Kun kysyt\u00e4\u00e4n, kuinka maailma on ymm\u00e4rrett\u00e4viss\u00e4 suhteessa arvoihin ja oikeudenmukaisuuteen, vastaa kansainv\u00e4lisen tutkimus yleens\u00e4 kuvailemalla kahta erilaista koulukuntaa: poliittinen realismi ja poliittinen idealismi.<\/p>\n
Realismin mukaan globaali j\u00e4rjestys koostuu itsen\u00e4isist\u00e4 valtioista, jotka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4v\u00e4t omat lakinsa ja moraalinsa, mutta valtioiden yl\u00e4puolella ei ole mink\u00e4\u00e4nlaista ylikansallista lakia tai normia. T\u00e4ll\u00e4 teorialla on laajaa kannatusta my\u00f6s tutkijoiden piiriss\u00e4. Oikeudenmukaisuus olisi toivottavaa, mutta valtioiden v\u00e4lisiss\u00e4 suhteissa se on vaikeasti saavutettavaa.<\/p>\n
Poliittinen idealismi korostaa arvoja ja oikeudenmukaisuutta universaaleina normeina, jotka sitovat kaikkia valtioita ja yhteis\u00f6j\u00e4. Arvot ovat kaikkialla yht\u00e4 p\u00e4tevi\u00e4, eiv\u00e4t vain kulttuurisidonnaisia tai paikallisesti ilmenevi\u00e4. Yleismaailmalliset normit heijastelevat niin sanotun klassisen liberalismin periaatteita: l\u00e4nsimaiset yksil\u00f6nvapaudet, oikeudet ja vapaat markkinat.<\/p>\n
Jos kristillisdemokratialle olisi l\u00f6ydett\u00e4viss\u00e4 selke\u00e4, yksitt\u00e4inen kiintopiste kansainv\u00e4lisess\u00e4 j\u00e4rjestelm\u00e4ss\u00e4, l\u00f6ytyy se ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 suhteesta kansainv\u00e4liseen oikeuteen. Ihmisoikeussopimukset ja yleismaailmalliset julistukset kartoittavat niit\u00e4 yleisi\u00e4 ja universaaleja periaatteita, joiden varaan eurooppalainen arvoperint\u00f6 rakentuu. N\u00e4m\u00e4 periaatteet muistuttavat pitk\u00e4lti juutalaiskristillist\u00e4 arvoperint\u00f6\u00e4 erityisesti siin\u00e4, miten ne korostavat yksil\u00f6n merkityst\u00e4 ja ihmisarvoa suhteessa poliittisiin j\u00e4rjestelmiin ja valtaan.<\/p>\n
Euroopan yhteis\u00f6n perustavat periaatteet sek\u00e4 toisen maailmansodan j\u00e4lkeinen rauhanprojekti ovat kristillisdemokraattisen aatteen synnyinmaata. Saksan CDU perustettiin heti natsivallan kukistumisen j\u00e4lkeen. KD-aate on vaikuttanut l\u00e4htem\u00e4tt\u00f6m\u00e4sti esimerkiksi Italian politiikkaan. Kristillisdemokratia on keskustaoikeistolainen aate, joka on suhtautunut kriittisesti valtion liian korostuneeseen rooliin. Ei ole sattumaa, ett\u00e4 useimmat t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kristillisdemokraattiset puolueet ovat voimakkaasti Eurooppa-my\u00f6nteisi\u00e4.<\/p>\n
L\u00e4himm\u00e4isyhteiskunnan idean ja hallinnollisen l\u00e4hip\u00e4\u00e4t\u00f6speriaatteen my\u00f6t\u00e4 kristillisdemokratia voisi olla v\u00e4limalli ylikansallisten hallitusten vallan ja t\u00e4ysin nationalistiseen sulkeutuneisuuteen perustuvan n\u00e4kemyksen v\u00e4lill\u00e4. Mit\u00e4 ihmisoikeuksiin ja kansainv\u00e4liseen lakiin tulee, arvojen pohjana on ollut est\u00e4\u00e4 historiallisten vihamielisyyksien uusiutuminen. Hankkeen ytimess\u00e4 on vapaan l\u00e4nsimaisen yhteiskuntaj\u00e4rjestyksen puolustus.<\/p>\n
Miikka-Markus Leskinen<\/strong> Julkaisu KD Nuorten Arvosana-kolumnina syyskuussa 2018.<\/em><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Toisin kuin useat 1900-luvulla vaikuttaneet politiikan tutkimuksen koulukunnat ovat opettaneet, on globaali j\u00e4rjestys hyvin pitk\u00e4lle ihmisen luomusta ja ihminen ohjaa valtioiden toimintaa tietoisesti. Maailmanj\u00e4rjestys ei perustu vain jonkinlaiseen \u201ddarwinistiseen\u201d tai ennalta m\u00e4\u00e4riteltyyn joukkoon luonnonlakeja, joka m\u00e4\u00e4ritt\u00e4isi valtioiden ja kansojen kohtalot maailmanpolitiikan kent\u00e4ll\u00e4. T\u00e4llainen ajattelu on arvojohtoisen ulkopolitiikan vastakohta.<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":903,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[],"class_list":["post-902","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-politiikka"],"_links":{"self":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/902"}],"collection":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=902"}],"version-history":[{"count":8,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/902\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1526,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/902\/revisions\/1526"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media\/903"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=902"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=902"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/www.leskinen.net\/blogi\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=902"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nYTM, media-asiantuntija
\ntohtorikoulutettava, kansainv\u00e4liset suhteet<\/p>\n