Katri Kulmunin tänä aamuna julkaistu haastattelu IS:ssä on kyllä samaistuttava. En voi muuta kuin tuntea sympatiaa yliopistoaikaista ”ainejärjestötoveriani” kohtaan.
Jatka lukemista ”Politiikka”Kategoria: politiikka
Vaikka jotain haluaisi unohtaa, internet kyllä muistaa – ja hyvä niin
Mitä vaalipäivän iltana juttua tehdessä sitten sattuikaan, sitä en muista. Minulla ei ole jälkeenpäin tapana oikaista minusta kirjoitettuja juttuja. Kommentti jääköön näkyville. Se paljastaa jotain olennaista.
Huomasin erään kiinnostavan yksityiskohdan omasta ”henkilöbrändistäni” (ironiset lainausmerkit), kun tarkistin oman sivustoni sijoittumista Googlessa. Kuten tiedetään, olen ollut todella monessa mukana ja netistä löytyy monenlaista tietoa liittyen työhöni, koulutukseeni ja julkisiin harrastuksiini.
Jatka lukemista ”Vaikka jotain haluaisi unohtaa, internet kyllä muistaa – ja hyvä niin”Kuinka oikeistopopulismi uhkaa konservatiivisia arvoja
Ikävä kyllä vasen käsi ei tiedä, mitä oikea tekee.
Heti alkuun tärkeä käsite-erottelu:
Populismi = kansaan vetoava politiikan laji, joka “kansaa kiihottaen” puhuu poliittista eliittiä vastaan ja lupaa muutosta poliittisen järjestelmän nykytilalle.
Oikeistopopulismi = populismia, joka perustuu korostetusti viholliskuviin, yhteiskunnallisiin uhkakuviin ja poliittisen vastustajan pahuuden korostamiseen.
Jatka lukemista ”Kuinka oikeistopopulismi uhkaa konservatiivisia arvoja”Aika siirtyä eteenpäin!
Olen ollut Suomen Kristillisdemokraattien jäsen kolmisen vuotta. Nyt on tullut aika kiittää yhteisistä vuosista.
Toukokuun kolumni: ”Politiikan superkevät”
Kristillisdemokratia on Euroopan johtava aate.
Uraohjaajat ja ammatinvalintapsykologit sanovat joskus, että jos oma työ tuntuu merkityksettömältä ja mielenkiinnottomalta, ja jos toistuvasti toivoisit, että asiat olisivat työssäsi aivan toisin, olet todennäköisesti väärässä ammatissa. Itse omalta kohdaltani voin sanoa, että tämän päivän politiikassa ainakaan mielenkiinnottomuuden ongelmaa ei ole.
Jatka lukemista ”Toukokuun kolumni: ”Politiikan superkevät””Miksi Brexit on katastrofi
Oman valtion itsemääräämisoikeus ja itsenäisyys ovat arvokkaimpia asioita, joita kansa voi itsellensä voittaa. Monet kansallismieliset eri maissa ovat uhkailleet EU:sta eroamisesta, mutta missä määrin unionin jäsenyydessä on edes kyse valtion itsenäisyydestä? Britannia äänesti kesällä 2016 pidetyssä kansanäänestyksessä, että maa eroaa Euroopan unionista, mutta tällä hetkellä näyttää siltä, ettei EU-ero ole briteillä yhtään sen lähempänä kuin äänestyshetkellä.
Populistit ovat uskotelleet ihmisille, että eroaminen Euroopan unionista tai eurosta olisi helppo ja yksinkertainen asia. Räikeimmillään sitä on verrattu jopa kansallisvaltion itsenäiseksi julistautumiseen. Tosiasia on, että EU itse ei ole erityisesti kieltänyt tai estänyt jäsenvaltioita eroamasta. Kuitenkaan EU-eroon ei ole olemassa minkäänlaista ennalta määrättyä mallia. Nyt britit tuntevat nahoissaan nopean erotoiveensa seuraukset.
Britannia ajautui eroilmoituksensa myötä monivuotiseen prosessiin, jossa työläästi puretaan jo tehtyjä sopimuksia ja sovitaan eri maiden väliset kahdenkeskiset säännöt uusiksi. Paluuta aikaan tai tilanteeseen ennen unionin jäsenyyttä ei kuitenkaan ole. Kaikki nykyiset kansainväliset suhteet ovat muodostuneet EU-jäsenyyden aikana.
On ainakin kolme ratkaisematonta asiaa, jotka uhkaavat tehdä Brexitistä katastrofin sekä briteille itselleen että kansainväliselle yhteisölle:
Jatka lukemista ”Miksi Brexit on katastrofi”On tehtävä päätös
Lähdin eurovaaleihin mukaan, koska olen ollut huolissani erityisesti ilmastonmuutosta koskevasta poliittisesta keskustelusta. Mielestäni ilmastokeskustelussa on jääty jonkinlaiseen välimaastoon, ilman järkevää ja helposti ymmärrettävää ratkaisua.
Jatka lukemista ”On tehtävä päätös”Joulukuun kolumni: ”Ihmisoikeuksien tulevat vuosikymmenet”
Viimeaikainen kehitys puhuu sen puolesta, että tulevat 70 vuotta vaativat meiltä edelleen täyttä fokusta ja panostusta perusihmisoikeuksiin myös meillä kotona.
YK:n yleismaailmallinen ihmisoikeuksien julistus täytti joulukuussa 70 vuotta. Ihmisoikeusjulistus oli toisen maailmansodan jälkeisessä maailmassa ennennäkemätön moraalinen harppaus sosiaalista oikeudenmukaisuutta kohti. Kuitenkin nyt monta sodanjälkeistä sukupolvea myöhemmin ovat erityisesti poliittiset perusoikeudet, demokratia ja vapaan maailman arvot kaikkea muuta kuin universaalisti omaksuttuja. Noin alle puolet maailman valtioista voidaan luokitella vapaiksi demokratioiksi. Jatka lukemista ”Joulukuun kolumni: ”Ihmisoikeuksien tulevat vuosikymmenet””
Elokuun kolumni: ”Tulevat vaalit ovat oikeiston todellinen koetinkivi”
Monien äänestäjien tyytymättömyys nykytilaan avaa ovea populismille, joka on kuitenkin lopulta vain yksi ratkaisu muiden joukossa.
Ensi huhtikuun eduskuntavaaleissa koetuksella eivät ole ainoastaan vasemmiston ja oikeiston keskinäiset valtasuhteet, vaan 2019 vaaleissa muotoillaan uusiksi tulevaisuuden arvokonservatiivista puoluekenttää. Perussuomalaisista irtaantuneelle Siniselle Tulevaisuudelle eli Sinisille nämä vaalit ovat erityisesti puolueen olemassaolon ratkaiseva koitos. Jos kannatus ei nouse arvioista, Timo Soinin linjan mukainen perussuomalainen politiikka on Suomessa historiaa. Jatka lukemista ”Elokuun kolumni: ”Tulevat vaalit ovat oikeiston todellinen koetinkivi””
Mitä olisi kristillisdemokraattinen maailmanpolitiikka?
Toisin kuin useat 1900-luvulla vaikuttaneet politiikan tutkimuksen koulukunnat ovat opettaneet, on globaali järjestys hyvin pitkälle ihmisen luomusta ja ihminen ohjaa valtioiden toimintaa tietoisesti. Maailmanjärjestys ei perustu vain jonkinlaiseen ”darwinistiseen” tai ennalta määriteltyyn joukkoon luonnonlakeja, joka määrittäisi valtioiden ja kansojen kohtalot maailmanpolitiikan kentällä. Tällainen ajattelu on arvojohtoisen ulkopolitiikan vastakohta. Jatka lukemista ”Mitä olisi kristillisdemokraattinen maailmanpolitiikka?”